“Nyt ei ole aika vaipua Ruususen uneen”, sanoo Suvi-Anne Siimes

• Yksityisalojen työeläkemaksut voidaan pitää runsaassa 24 prosentissa palkoista aina 2050-luvulle saakka, minkä jälkeen maksutasoa pitää nostaa hiljalleen runsaaseen 26 prosenttiin.
• Vielä kolme vuotta sitten ETK arvioi, että maksuja pitää korottaa vuosisadan jälkipuoliskolla yli 30 prosenttiin.

Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimestä tuoreet laskelmat eivät yllättäneet, sillä useat mittarit ovat menneet parempaan suuntaan.

– Se, miksi myönteinen tulos uutisoitiin kuitenkin suurena yllätyksenä, johtuu varmastikin siitä, että edellisestä, vuoden 2019 laskelmasta oli maalattu kauhuskenaario, Siimes arvioi.

Arviolaskelma, ei ennuste

Näkymien kohenemista selittää pääasiassa kaksi kehityskulkua: eläkerahastoihin tehtyjen sijoitusten ennakoitua korkeammat tuotot ja työurien ennakoitua nopeampi pidentyminen.

ETK:n laskelmat toimivat suomalaisen eläkepolitiikan perustana, mutta silti niille ei pitäisi antaa liian suurta painoarvoa, alleviivaa Siimes.

– Pitää muistaa, että pitkän aikavälin laskelmat (PTS) ovat vain arviolaskelmia, eivät varsinaisia ennusteita. PTS ei yksin riitä eläkejärjestelmän kehittämistarpeiden arviointiin, Siimes toteaa.

Käsittelimme PTS:n merkitystä myös taannoisessa johtajamme Jari Sokan blogikirjoituksessa:

Aika keskustelulle

Siimes muistuttaa, että positiivisesta laskelmasta huolimatta suomalaisen eläkejärjestelmän suurin haaste ei ole kadonnut mihinkään: syntyvyys on edelleen matalalla tasolla.

Siksi nyt ei ole aika tuudittautua positiivisiin PTS-laskelmiin ja vaipua Ruususen uneen.

– Se, että tilanne on hallinnassa tänään, ei tarkoita, että hanskat voivat tippua käsistä. Nyt meillä on hyvin aikaa pohtia, miten eläkejärjestelmää voisi huoltaa suunnitelmallisesti, Siimes huomauttaa.

“Pitkään elävät naiset ja koulupudokkaat ovat tulevaisuuden haavoittuvia ryhmiä” – Eläkejärjestelmää tuunattaessa on ajateltava muutakin kuin hintaa, muistuttaa Siimes

Edellinen eläkeuudistus tehtiin Suomessa 2017, ja sen ensimmäinen tarkistuspiste on todennäköisesti jo vuonna 2025.

Siimes arvioi, että useiden vuonna 2017 asetettujen tavoitteiden kohdalla näyttää hyvältä:

– Työurien pidentyminen on toteutunut Suomessa todella hyvin. Kaikissa koulutusryhmissä vanhuuseläkkeelle siirrytään yhä useammin työstä, ei työttömyydestä.

Ei tuijoteta vain hintaa

Positiivisista ajoista huolimatta Siimes peräänkuuluttaa eläkejärjestelmän laajemman kuvan tarkastelua ensi hallituskaudella, viimeistään vuonna 2025.

– ETK:n pitkän aikavälin laskelmissa jumitutaan helposti tuijottamaan vain maksukäyrää eli hintaa, mutta eläkejärjestelmään kuuluvat eläkemaksujen lisäksi myös sijoitustuotot ja eläke-etuudet, Siimes huomauttaa.

Lisäksi Siimes painottaa, että eläkejärjestelmän on oltava taloudellisesti mutta myös sosiaalisesti kestävä.

– Tulevissa uudistuksissa pitää ymmärtää esimerkiksi naisten asema. He elävät miehiä pidempään ja edelleen keskimääräisesti pienemmillä eläkkeillä. Huonosti suunnitellut eläkeuudistukset haittaisivat siis naisia enemmän, Siimes toteaa.

Koulun merkitys

Kun puhutaan ikääntyvän yhteiskunnan eläkejärjestelmästä, nostaa Siimes keskusteluun mukaan – ehkä hieman yllättäenkin – suomalaisen koulutusjärjestelmän.

– Vanhainkodin sijaan meillä on satsattava kouluun. Kun lapsia syntyy vähän, on yhä tärkeämpää pitää huolta niistä lapsista, joita meillä on, Siimes painottaa.

Toimiva koulutusjärjestelmä parantaa suomalaisen yhteiskunnan tuottavuutta. Mitä parempi tuottavuus, sitä vähemmän väestön ikääntyminen rasittaa tulevia sukupolvia.

– On myönteistä, että koulutusjärjestelmän tasoon ja tilaan on Suomessa havahduttu viime aikoina laajemmin. Lisäksi on kysyttävä, onko peruskoulujärjestelmämme sellainen, että se pystyy tuottamaan riittävän hyviä oppimistuloksia erilaisista taustoista tuleville lapsille, Siimes pohtii.

Käsittelimme koulutusta myös aiemmin syksyllä julkaisemassamme Salaisuuksien jäljillä -videosarjan jaksossa: