Synkkyyttä syksyä kohden

Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin kesän jälkeisistä tapahtumista rahoitusmarkkinoilla. Juuri julkaisemamme varatiedot löytyvät Eläkevarojen määrä -sivultamme. Kommentoin varojen kehitystä myös tiedotteessamme.

Finanssimarkkinoiden epävarmuus ei hellittänyt kuin hetkeksi vuoden kolmannella kvartaalilla. Venäjän helmikuussa aloittaman Ukrainan sodan kiihdyttämä inflaatio jatkoi kipuamistaan, mikä sai jälleen Yhdysvaltojen keskuspankki Fedin kiristämään rahapolitiikkaansa. Yhdysvalloissa inflaatio laski ainoastaan hieman edelliskvartaalin huippulukemista ja oli edelleen reilun kahdeksan prosentin tuntumassa vuodentakaisesta. Euroopassa inflaatio puolestaan jatkoi kohoamistaan uusiin ennätyslukemiin – syyskuussa kuluttajahinnat olivat nousseet kokonaiset 10,9 prosenttia edellisvuodesta. Euroopassa inflaation veturina on sodan aiheuttama energian kallistuminen, mikä vuorostaan säteilee edelleen tavaroiden ja palveluiden hintoihin.

Kuten edellisenkin kvartaalin jäljiltä totesin viime kirjoituksessani, ohjauskoron nousu jäähdyttää osakemarkkinoita. Näin kävi myös nyt: keskuspankki Fedin tiukat ohjauskoron nostot – ensin heinäkuussa 75 ja syyskuun loppupuolella vielä toiset 75 korkopistettä – saivat inflaation kärjen taittumaan. Voimakkaan inflaation taltuttamiseksi myös EKP ja Englannin keskuspankki nostivat ohjauskorkoja kahteen otteeseen kvartaalin aikana. Vaikka osakemarkkinoilla koettiinkin heinäkuussa myös hetkellinen nousuralli, koko kvartaalin yli tarkasteltuna markkinoiden suuntana oli koko kuluneen vuoden ajan jatkunut laskutrendi.

Maailman seuratuimmista osakeindekseistä S&P 500 jatkoi laskuaan syyskuun loppuun mennessä niin, että koko vuoden tappio lähenteli jo kahtakymmentäviittä prosenttia. Teknologiapörssi Nasdaq puolestaan on kärsinyt vuoden kuluessa vielä rajummin – sen tuotto oli syyskuun lopussa lähes -33 prosenttia. Myös Euroopassa osakkeet laskivat, vaikkakin astetta miedommalla kulmakertoimella. Stoxx-indeksi ja Helsingin pörssi näyttivät syyskuun lopulla reilun parinkymmenen prosentin tappioita kuluneelle vuodelle. Euroopassa tämän vuoden suurimpiin häviäjiin lukeutuva Tukholman pörssi on laskenut vuoden mittaan kokonaiset 32 prosenttia vuodenvaihteen huippulukemista. Myös Ruotsissa keskuspankki aloitti keväällä koronnostot nollasta, päätyen lopulta syyskuun loppupuolella 1,75 prosenttiyksikön ohjauskorkoon.

Jos Yhdysvalloissa markkinoiden päällimmäisenä huolena on ollut kiristyvä rahapolitiikka, niin Euroopassa on painittu vielä konkreettisempien uhkien kanssa: inflaatiota ei ole saatu käännettyä laskuun, mikä vaikuttaa nousevien kustannusten kautta koko talouteen. Lisäksi varsinkin Keski-Euroopassa povataan erityisen synkkää talvea Ukrainan sodasta johtuvan energiakriisin takia. Näitä tosiasioita vastaan Euroopan talouden yleisnäkymä ei ole häävi, mikä vaikuttaa myös eurooppalaisten osakkeiden arvostuksiin alentavasti.

Euroalueen lisäksi myös Britanniassa koettiin eriskummallinen vuosineljännes. Syyskuun loppupuolella maan uuden pääministerin johtama konservatiivihallitus esitteli lisäbudjettinsa. Lisäbudjetin elvytyspaketti kirvoitti opposition kritiikin ohella myös markkinareaktion, jollaista harvemmin koetaan: elvyttävä talouspolitiikka yhdessä jo ennestään korkean inflaation kanssa sai valtionlainojen markkinakorot nousuun ja punnan arvon jyrkkään laskuun. Punta laski nopeasti ennätysalhaiselle tasolle suhteessa dollariin. Tällainen kombinaatio oli myrkkyä brittiläisille eläkesijoittajille, joiden johdannaispositioiden käteisvakuudet pomppasivat markkinaparametrien muuttuessa äkillisesti. Kasvaneisiin vakuusvaatimuksiin vastaaminen pakotti eläkerahastot realisoimaan sijoituksiaan siinä määrin, että keskuspankki BOE joutui pikaisesti lanseeraamaan 65 miljardin punnan tukiosto-ohjelman.

Hajauttaminen tappioiden lieventäjänä

Kotimaiset työeläkesijoittajat ovat selvinneet kuluvan vuoden pörssilaskusta hajautuksen ansiosta. Likvidit omaisuuslajit eli noteeratut osakkeet ja joukkovelkakirjat ovat olleet selvästi tappiollisia. Yleiset markkinaolosuhteet huomioiden ovat pörssin ulkopuoliset sijoitukset kuten kiinteistö- ja pääomasijoitukset sekä listaamattomat osakesijoitukset eräänlaisena anomaliana tarjonneet edelleen positiivista nimellistuottoa. Näin ollen odotettavissa voi olla vielä vuoden viimeisellä kvartaalilla (tai vuodenvaihteen jälkeen) näiden sijoitusten tappioita.