Tulevaisuushaasteiden ratkomisessa tarvitaan toivon näkymiä, todettiin Arkadia 2023 -tilaisuudessa
Väestön ikääntyminen muuttaa syvällisesti Suomea, Eurooppaa ja koko maailmaa niin talouden, politiikan kuin arjen ja koko kulttuurin näkökulmista, avasi yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen Arkadia 2023 -tilaisuuteemme 27.10. Nuoret vaikuttajat kuulivat ja keskustelivat illan aikana ikääntyneen yhteiskunnan haasteista ja ratkaisuista.
Mistä kestäviä ratkaisuja ikääntyvälle Suomelle? -tilaisuutemme alkoi viestintätoimisto Miltton Networksin toimitusjohtaja Elina Moision ja toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimeksen katsauksella kevään 2023 eduskuntavaalien teemoihin. Moision mukaan tulevaisuudennäkymät ovat tällä hetkellä täynnä sumua ja epätoivoakin. Mahdollisuuksien ja ratkaisujen sekä toiveikkaampien tulevaisuudenkuvien esittämiselle on tarvetta. Tilaisuudessamme näitä haettiin väestön ikääntymisen teemassa, joka on Telan pääteema nuorille kansanedustajaehdokkaille ja vaikuttajille suunnatussa Arkadia 2023 -ohjelmassa.
Väestöasiat viimein agendalle?
Suomi kuuluu väestöltään Euroopan nopeimmin vanhenevien maiden joukkoon.
”Suomen ikääntymistä kärjistää suurten ikäluokkien ikääntyminen sekä poikkeuksellinen syntyvyyden lasku, jossa pienen toipumisen jälkeen nähdään uusi lasku”, alusti Väestöliiton tutkimusjohtaja Anna Rotkirch.
Monissa Euroopan maissa ja EU-tasolla väestöasiat on otettu Suomea vahvemmin poliittisen päätöksenteon ydinalueeksi, viestitti Rotkirch. Rotkirchin hallitukselle valmistelema väestöpoliittinen selvitys sisältää linjauksia muun muassa lapsi- ja perheystävällisyyden tukemiseksi. Yhtenä kehittämisen paikkana Rotkirch näkee väestökysymysten tietopohjan ja tilastoinnin vahvistamisen.
Työeläkkeiden rahoitus kuitenkin vahvalla pohjalla
Syntyvyyden laskulla on merkittävä vaikutus eläkkeiden rahoitukseen.
”Viimeaikaiset kriisit eivät ole horjuttaneet eläkejärjestelmää. Niin sanottua eläkepommia on purettu eläkeuudistusten avulla, mutta väestömuutos haastaa pitkällä aikavälillä”, summasi analyytikkomme Kimmo Koivurinne puheenvuorossaan.
Vastakkainasettelun taustalla väärinkäsityksiä
Paikan päällä Helsingin Mikonkadulla ja striimin äärellä tilaisuutta seurasi yhteensä vajaat 70 nuoria poliittisia aktiiveja Arkadia-ohjelmasta sekä muun muassa nuoriso- ja opiskelijajärjestöjen edustajia. Kysyimme paikan päällä olevilta nuorilta vaikuttajilta näkemyksiä sukupolvien välisen vastakkainasettelun vähentämisestä.
”Vanhempi väestö päivittelee nuorten tekemisiä, ikääntyneistä puhutaan taakkana, ja tutkimusten mukaan he kokevat itsensä taakaksi. Tämä kaikki synnyttää vastakkainasettelua. Tilanteen purkamisessa on kyse keskustelukulttuurista, muun muassa myös siitä, miten media nostaa asioita esille. Eläkkeiden osalta on tärkeää, että poliittisessa päätöksenteossa pidetään kiinni eläkejärjestelmän perusperiaatteista, jotka takaavat oikeudenmukaisuuden”, pohti eduskunnassa poliittisena avustajana toimiva Sara Holappa.
Kirkkonummelainen alue- ja kunnanvaltuutettu Markus Myllyniemi arvioi, että sukupolvien välisessä vastakkainasettelussa on eläkkeiden osalta kysymys myös väärinkäsityksistä.
”Nuoremmilla saattaa olla se käsitys, että vanhemmat ikäpolvet saavat meheviä eläkkeitä ja nuoret itse eivät pääsisi eläkkeelle ollenkaan. Tällöin tarvetta on puhtaasti tiedotus- ja valistustyölle – luodaan ymmärrystä siitä, että eläkkeet eivät ole nollasummapeli, jossa vanhemmat voittavat nuorten kustannuksella. Kyse on yhteisestä pelistä”, sanoi Myllyniemi.
Mummovapaita ja positiivisempaa puhetta
Paneeliosiossa ratkaisuja ikääntyneen yhteiskunnan haasteisiin etsivät Kevan toimitusjohtaja Jaakko Kiander, Allianssin vaikuttamisen asiantuntija Titta Hiltunen, eläkeläisjärjestöjen kattojärjestö EETU ry:n puheenjohtaja Simo Paassilta sekä E2 Tutkimuksen johtaja Jenni Simonen.
Pikaäänestyksen perusteella raati näki ikääntyneessä yhteiskunnassa lähinnä haasteita, mutta toivon pilkahduksiakin saatiin esille. Titta Hiltunen näki niitä erityisesti maahanmuuton lisäämisessä. Väestön supistuminen sinällään ei ole ongelma, mutta nykyisenkaltainen hallitsematon supistuminen on, huomautti Jaakko Kiander.
”Ikäluokkien pienentyessä meillä on mahdollisuus ja vastuu panostaa lapsiin ja nuoriin entistä enemmän”, Jenni Simonen muistutti.
Yhtä mieltä panelistit olivat perheen perustamisen tukemisen tärkeydestä. Isovanhempien avulla ja roolilla on kansantaloudellistakin merkitystä, muistutti EETU:n Simo Paassilta. Yhtä lailla tärkeää on panostaa varttuneempiin, nähdä heidän voimavaransa ja ottaa se käyttöön. Esillä oli muun muassa niin sanottu mummo- tai vaarivapaa, jossa tuore isovanhempi saa palkallisia lomapäiviä voidakseen viettää aikaa suvun uuden tulokkaan kanssa. Järjestely tunnetaan muun muassa Iso-Britanniassa.
Eläkkeistä raati totesi vielä, että puhe eläkejärjestelmästä on usein turhaan liian negatiivista, mikä osaltaan vaikuttaa sukupolvienväliseen solidaarisuuteen.
Teemoista tarkemmin tieto- ja keskustelupaketissamme
Kysymys- ja keskusteluosiossa nuoria vaikuttajia kiinnostivat syntyvyyden laskun syyt, nuorten aikuisten mielenterveysongelmien ratkaisut sekä toimet eläkejärjestelmän kestävyyden vahvistamiseksi.
Nuorten aikuisten mielenterveyden haasteisiin on tartuttava ajoissa ja jo nuorten arjessa, pohtivat Siimes ja yhteiskuntavaikuttamisen asiantuntijamme Turkka Sinisalo. Toinen nuorten aikuisten kannalta tärkeä teema on koulutus, johon ikäluokkien pienentyessä on jaksettava panostaa. Koulutuspanos per lapsi tai nuori ei saa vähentyä, summasi Sinisalo. Nämä teemat ovat osa Kestäviä ratkaisuja -pakettiamme, johon olemme koonneet keskustelunavauksia ikääntyneen yhteiskunnan haasteiden ratkomiseksi.
Tilaisuuden tallenne on katsottavissa alla ja YouTube-kanavallamme.