Kun työ on murroksessa, vakaa eläkejärjestelmä tuo turvaa – ja kerää kiitosta kansainvälisestikin

Alustatyössä työ organisoidaan uudella tavalla digitaalisten alustojen välityksellä. Näin toimivat esimerkiksi Wolt ja Uber.

Suomessa toimii noin 50 työtä välittävää alustayritystä. Ne työllistävät tuhansia ihmisiä.

– Tässä joukossa on myös niin kutsuttuja pakkoyrittäjiä, joilla ei ole muuta vaihtoehtoa, Pelkonen toteaa.

Alustatalous kasvaa nopeasti Euroopassa: vuonna 2022 digitaalisten alustojen kautta tekee töitä yli 28 miljoonaa EU:ssa asuvaa henkilöä. Vuonna 2025 määrän uskotaan nousevan 43 miljoonaan.

– EU:ssa pohditaan parhaillaan, määritelläänkö alustatyötä tekevä ihminen palkansaajaksi vai yrittäjäksi. Näyttää siltä, että komissio on päätymässä määrittelykehikkoon, joka tulkitsisi monen alustoilla työskentelevän palkansaajaksi. Suomessa Eläketurvakeskus on viimeksi ratkaissut ruokalähetin työn työsuhteeksi, Pelkonen kertoo.

Suomessa kattava eläkejärjestelmä

Suomalaisista kaksi kolmasosaa työskentelee edelleen palkansaajana kokoaikaisessa vakituisessa työssä.

– Työn murrokseen on kuitenkin hyvä varautua, ja siihen meidän järjestelmämme vastaa melko hyvin, Pelkonen huomauttaa.

Suomi on saanut kansainvälisestikin kehuja eläkejärjestelmästään. OECD:n vertailuissa järjestelmää on kiitelty muun muassa poikkeuksellisesta kattavuudesta. Järjestelmä vastaa hyvin modernien työmarkkinoiden tarpeisiin: siirtyminen työpaikasta toiseen on joustavaa ja myös yrittäjät ovat eläkejärjestelmän piirissä.

Ilmassa useita YEL-väärinkäsityksiä – Yrittäjän eläkelain tarkennus tekisi järjestelmästä reilumman

Yrittäjän eläkejärjestelmä on saanut kritiikkiä Suomen Finanssivalvonnalta. Yrittäjän eläkelakia (YEL) ollaankin parhaillaan täsmentämässä. Lain mukaan kaikki työ pitäisi huomioida työeläkekertymässä, alleviivaa Pelkonen.

– Mutta onko yrittäjien kohdalla todellisuudessa näin? Pelkonen kysyy.

Yrittäjän eläkelakia koskeva lakiesitys on parhaillaan eduskunnan käsittelyssä. Esitys on herättänyt vastustusta erityisesti yrittäjissä.

– Kyse ei ole radikaalista muutoksesta nykylain periaatteisiin vaan täsmennyksestä. On väärinkäsitys, että YEL-järjestelmä perustuisi vapaaehtoisuuteen. Yrittäjä ei saa tälläkään hetkellä itse valita, paljonko maksaa eläkemaksuja, Pelkonen huomauttaa.

Alivakuuttaminen ongelmana

Toisin kuin palkansaajat, yrittäjät vastaavat itse työeläkevakuutuksestaan.

Yrittäjän sosiaali- ja eläketurvan perusta on työtulo, jonka yhä suurempi joukko yrittäjiä ilmoittaa liian alhaiseksi, jotta eläkevakuutusmaksut jäävät mahdollisimman pieniksi.

Työeläkevakuuttajien tehtävänä on tarkistaa yrittäjän ilmoittama työtulo. Finanssivalvonnan mukaan yrittäjän oma ilmoitus on painanut liikaa työtulon määrittelyssä.

Pelkosen mukaan alivakuuttaminen on vain lisääntynyt viime vuosina. Samaan aikaan yrittäjäkenttä on monimuotoistunut ja yrittäjien määrä lisääntynyt.

Valtio maksajana

Alivakuuttaminen jättää yrittäjän työeläkkeen usein pieneksi. Myös muu sosiaaliturvan taso, muun muassa työttömyysturva, on sidoksissa YEL-työtulon tasoon.

Nykymalli on osittain johtanut tilanteeseen, jossa valtio kustantaa yhä suuremman osan yrittäjien työeläkkeestä.

Työtuloon kohdistuvat muutokset

Lakia ollaan tarkentamassa työtulon arvioimisen ja päivittämisen osalta:

• työtulon arvioimisessa lähtökohtina olisivat muun muassa toimialan mediaanipalkka sekä yritystoiminnan laajuus
• työtulo tarkistettaisiin kolmen vuoden välein.

– Järjestelmästä tulee reilumpi kaikille, kun alivakuuttamisella ei voi saada merkittävää hyötyä muihin yrittäjiin tai palkansaajiin verrattuna. Samalla myös yrittäjän itsensä toimeentuloriskit eri elämäntilanteissa pienenevät nykytilanteeseen nähden, Pelkonen toteaa.