Eläkejärjestelmä koeajossa – mitkä olivat tulokset?

Lähdimme hakemaan eläkejärjestelmällemme koeajon hengessä autoverrokkia. Sellainen löytyi tasaisen varmasta ja luotettavasta Toyota Corollasta. Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen avasi keskustelutilaisuudessamme kotimaisen mallin piirteitä muutaman autovertauskuvan kautta.

Pelkosen mukaan yksi suomalaisen mallin hyvistä puolista on se, että siinä kaikki osat ovat saman konepellin alla ja järjestelmä sopii silti monenlaiseen ajoon. 95 prosenttia suomalaisista eläkeläisistä saa työeläkettä, ja järjestelmä on vakuutetulle helppo ja yksinkertainen: kaikki työuran aikana kertynyt työeläke on haettavissa ”yhdestä luukusta”. Lisäksi kaikki työ on integroitu työeläkejärjestelmään, eikä erillisille työnantaja- ja ammattialakohtaisille eläkkeille ole tarvetta – toisin kuin monissa muissa EU-maissa.

Rahastointi tekee Suomen mallista hybridin, jollaista ei ihan joka paikasta löydy. Meillä työeläkkeet rahoitetaan työeläkemaksuilla ja työeläkerahastoilla. Monessa muussa Euroopan maassa ei lakisääteisissä järjestelmissä ole kovinkaan merkittäviä rahastoja käytössä.

Elinikäinen takuu ja huoltokirja kunnossa!

Pelkonen nostaa eläkejärjestelmämme hyviin puoliin myös sen elinikäisen takuun: vanhuuseläkettä maksetaan koko loppuelämä, elää sitten 65- tai 105-vuotiaaksi. Lisäksi järjestelmämme määräaikaishuollot on saatu tehtyä. Esimerkiksi 2000-luvulla on tehty kaksi suurta eläkeuudistusta – vuosina 2005 ja 2017 – joiden avulla järjestelmää on tasapainotettu.

Pelkosen tuloskortilla on mukana myös huomio mallimme kohtuullisesta keskivertokulutuksesta ja kehutusta toimintasäteestä. Verrattuna olennaisiin verrokkeihimme, muihin Pohjoismaihin ja Hollantiin, järjestelmämme ei ole erityisen kallis, kun lasketaan kaikki eläketurva yhteen – sekä lakisääteiset että työmarkkinaeläkkeet. Rahastoinnin ansiosta työeläkemaksun taso on mahdollista pitää työeläkemenojen edellyttämää maksutasoa alempana.

Toimintasäde puolestaan viittaa työurien pidentämiseen. Olemme onnistuneet tavoittamaan 2000-luvun alussa asetetut tavoitteet työurien pidentämiselle jopa hieman etuajassa.

Viimeisimpänä tuloskortin huomiona ovat vielä järjestelmämme luotettavuudesta saamat korkeat pisteet. Vuosittain julkaistava kansainvälinen eläkejärjestelmien Mercer Global Pension Index -vertailu on arvioinut Suomen jo pitkään maailman parhaaksi hallinnon luotettavuuden ja läpinäkyvyyden osalta.

Tulevaisuuden huoltotarpeet?

Vaikka järjestelmämme tällä hetkellä vaikuttaakin olevan ihan kelpo kunnossa, tapahtuu ympärillämme monia muutoksia, jotka vaikuttavat myös eläkejärjestelmään. Muutoksessa ovat esimerkiksi työsuhteiden muodot, tuottavuuden kehitys ja suomalaisten koulutustaso. Kaikki nämä vaikuttavat siihen, millaista huoltoa työeläkejärjestelmämme kaipaa.

Koeajossa arvioimme järjestelmämme tulevaisuuden huoltotarpeita kolmen ekonomistin voimin. Toimittaja Kirsi Alm-Siiran juontamassa paneelikeskustelussa olivat mukana kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta, Työn ja talouden tutkimus LABOREn johtaja Mika Maliranta sekä toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes. Keskustelun tallenne on katsottavissa ohessa.