Kyselytutkimus: Noin 80 % suomalaisista kannattaa ansioihin perustuvaa, pakollista työeläkettä
Suomalaisista 82 prosenttia on sitä mieltä, että eläkkeen suuruuden pitää perustua työuran aikaisiin ansioihin, kuten periaate nykyisessä työeläkejärjestelmässä on. Työntekijän eläkevakuutuksen pakollisuutta kannattaa 78 prosenttia. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan Kantar Publicilla teettämästä kyselytutkimuksesta. Merkittävä joukko suomalaisia tuntee kuitenkin kotimaista eläkejärjestelmää heikosti.
Elokuussa 2022 tehdyn kyselytutkimuksen mukaan valtaosa suomalaisista kannattaa työeläketurvan kahta ydinpiirrettä: pakollisuutta ja ansioperusteisuutta. Eri mieltä näistä oli 8–9 prosenttia vastaajista. Näkemyksiä ansioperusteisuudesta kysyttiin myös sen vastakohdan eli kaikille saman tasaeläkkeen kautta: sitä vastustaa 74 prosenttia vastanneista.
– Työeläkkeen keskeisistä periaatteista päätettiin järjestelmää perustettaessa 60 vuotta sitten. On hyvä huomata, että nuo valinnat tuottavat hyvää ja kestävää eläketurvaa myös tämän päivän yhteiskunnassa, jossa työ ja työmarkkinat ovat muutoksessa, sanoo Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Siimes on keskustelijana Telan tilaisuudessa, jossa eläkejärjestelmän periaatteita arvioidaan myös kansantalouden näkökulmasta ja eurooppalaisessa vertailussa. Keskustelijoina keskiviikkona 28.9. klo 15–15.45 livestriimattavassa Eläkejärjestelmän koeajossa ovat myös kansantaloustieteen professori Markus Jäntti Tukholman yliopistosta sekä Laboren johtaja Mika Maliranta.
Osa eläketurvan eduista tunnetaan heikosti
Parhaiten suomalaiset tuntevat vanhuuseläkkeen ja työeläkkeen kertymiseen liittyviä asioita: Lähes kaikki vastaajat (85 %) tiesivät, että kertynyt työeläke säilyy tallessa tulevaisuutta varten, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa. 76 prosenttia tiesi, että työeläketurva kattaa vanhuuseläkkeen. Selvä enemmistö (68 %) tiesi myös sen, että työeläkettä kertyy kaikille tietty prosentti vuosiansioista.
Suomalainen eläketurva kattaa kuitenkin enemmän erilaisia elämänmuutoksia kuin suomalaiset tietävät. Heikommin tunnetaan muut työeläke-etuudet kuin vanhuuseläke: Hieman yli puolet (54 %) oli sitä mieltä, että työeläketurva kattaa työkyvyttömyyseläkkeen. Hieman useampi kuin joka kolmas (38 %) tiesi, että työeläketurva kattaa myös perhe-eläkkeet. Vain 31 prosenttia liitti työeläketurvaan myös ammatillisen kuntoutuksen työkyvyttömyyden uhatessa.
Myös työeläkkeiden rahoitustavan tuntemuksessa oli jonkin verran epävarmuutta. Selvästi yli puolet (60 %) tietää oikein, että työeläkkeet rahoitetaan osin työsuhteista kerätyillä eläkemaksuilla ja osin näiden maksujen sijoittamisesta kertyneillä varoilla ja niiden tuotoilla. Lähes joka viides (17 %) oli kuitenkin sitä mieltä, että jokainen maksaa oman työeläkkeensä itse, eli maksetut työeläkemaksut säästetään jokaisen omaa eläkettä varten.
– On vakava asia, että merkittävä joukko ei tunne työeläkkeen ydinperiaatteita. Viidennes vastaajista ei osannut sanoa, onko työntekijän eläkevakuutus pakollinen. Lähes joka kymmenes luuli, että se ei sitä ole. Lähes viidennes myös ajattelee, että eläkettä voi kertyä eri aloilla eri prosentilla, kuvaa Siimes.
– Eläkejärjestelmien katvealueet ja eläkkeen kertymisen merkittäväkin vaihtelu alalta toiselle ovat todellisuutta muualla Euroopassa. Eläkekarttuman ehtona voi jossain olla jopa usean vuoden pituinen työsuhde, Siimes kertoo.
Useissa Euroopan maissa ammatilliset eläkkeet ovat isossa roolissa ihmisten eläketurvassa. Niissä turvan taso ja kattavuus saattavat vaihdella ammattialan, työmarkkina-aseman sekä järjestäytymisen mukaan.
– Suomen mallin kaltainen ansioperusteinen eläketurva, joka kulkee mukana koko työuran ajan, tukee työvoiman liikkuvuutta kotimaassa ja kansainvälisesti, Siimes toteaa.
Harva haaveilee eläkesijoittamisen ottamisesta omiin käsiin
Julkisessa keskustelussa esiintyy silloin tällöin vaatimuksia, että työntekijän pitäisi voida sijoittaa itse osa eläkemaksustaan. Ruotsissa eläkettään kerryttävä ihminen saa sijoittaa pienen osan eläkevaroistaan. Valtaosa jättää sielläkin mahdollisuuden käyttämättä ja antaa yleisen rahaston tehdä valinnan puolestaan.
Kyselytutkimuksessa kysymys itse sijoittamisesta todettiin erityisen vaikeaksi arvioida: 30 prosenttia ei osaa muodostaa kantaa asiaan. Eri mieltä asiasta on lähes puolet (47 %) ja ideaa kannattaa vain reilu viidennes.
Kyselytutkimuksen tulokset pähkinänkuoressa
- Näin moni tiesi seuraavien kuuluvan työeläketurvaan:
- 76 % vanhuuseläke
- 54 % työkyvyttömyyseläke
- 38 % perhe-eläkkeet
- 31 % ammatillinen kuntoutus
- 16 % ei osaa sanoa
- 72 % tiesi, että työntekijän eläkevakuutus on pakollinen. 8 % arveli, että ei ole ja 19 % ei osannut sanoa.
- 68 % tiesi oikein, että työeläkettä kertyy kaikille tietty prosentti vuosiansioista. 17 % arveli, että eläkettä kertyy eri aloilla eri prosentilla. 2 % vastasi, että kaikille maksetaan samansuuruinen eläke. 13 % ei osannut sanoa.
- 85 % tiesi, että kertynyt työeläke säilyy tallessa tulevaisuutta varten, jos työntekijä vaihtaa työpaikkaa.
- 55 % tiesi, että työeläkevarojen sijoitustuotoilla ei ole vaikutusta eläkkeen suuruuteen. 14 % arveli, että on. 31 % ei osannut sanoa.
- Työntekijän eläkevakuutuksen pakollisuus: 78 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä
- Työeläkkeen ansioperusteisuus: 82 % täysin tai jokseenkin samaa mieltä. 12 % kannatti kaikille samaa tasaeläkettä.
- 60 % tietää oikein, että työeläkkeet rahoitetaan osin työsuhteista kerätyillä eläkemaksuilla ja osin näiden maksujen sijoittamisesta kertyneillä varoilla ja niiden tuotoilla.
- 17 % oli sitä mieltä, että jokainen maksaa oman työeläkkeensä itse, eli maksetut työeläkemaksut säästetään jokaisen omaa eläkettä varten.
- 5 % arveli, että työeläkkeet rahoitetaan kokonaan eläkevaroista ja niiden sijoitustuotoista. Toiset 5 % arveli, että kokonaan kerättävillä eläkemaksuilla. 2 % arveli, että valtio maksaa.
- 10 % ei osaa sanoa.
- 30 % ei osannut sanoa. 47 % oli sitä, mieltä, että ei. 22 % kannatti ajatusta.
Lisätietoja
#työeläke