Synkkä alkuvuosi sodan varjossa
Vuoden 2022 toinen vuosineljännes jatkui alkuvuoden linjoilla: työeläkejärjestelmän rahoituksen osana toimivat eläkevarat supistuivat vuosineljänneksen aikana noin yhdeksällä miljardilla (*) eurolla ja olivat kesäkuun lopussa yhteensä 239 miljardia euroa. Pörssilistattujen osakkeiden ja korkosijoitusten heikko kehitys vaikutti varojen supistumiseen alkuvuoden aikana. Vuoden toisella vuosineljänneksellä entisestään kohonnut inflaatio ja talouden heikot näkymät nakersivat sijoitusmarkkinoiden yleistä luottamusta, mikä näkyi osakeindeksien laskuna.
Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin alkuvuoden tapahtumista rahoitusmarkkinoilla. Juuri julkaisemamme varatiedot löytyvät Eläkevarojen määrä -sivultamme. Kommentoin varojen kehitystä myös tiedotteessamme.
Finanssimarkkinoille levinnyt epävarmuus voimistui entisestään Venäjän jatkaessa hyökkäystä Ukrainaan vuoden kakkoskvartaalilla. Koronapandemian jäljiltä kiihtynyt inflaatio jatkoi kipuamistaan, mikä sai Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin nostamaan ohjauskorkoa reippaasti peräti kahteen otteeseen. Kesäkuun inflaatio oli Yhdysvalloissa huimat 9,1 prosenttia vuodentakaisesta, mikä on korkein taso yli neljäänkymmeneen vuoteen. Myös Euroopassa inflaatio kohosi ennätyslukemiin – kesäkuussa euroalueen hintataso oli noussut peräti 8,6 prosenttia edellisvuodesta. Hintojen nousun pääsyynä on energian ja raaka-aineiden kallistuminen, mikä puolestaan kohottaa myös elintarvikkeiden ja kulutustavaroiden hintoja.
Kuten tiedämme, ohjauskoron nousu jäähdyttää osakemarkkinoita. Yhdysvalloissa keskuspankki Fedin napakat koronnostot, toukokuussa 50 ja kesäkuussa 75 korkopistettä, oli varustettu vahvalla viestillä: keskuspankilla on valmius kiristää rahapolitiikkaa entisestään tilanteen niin vaatiessa. Korkojen noustessa osakemarkkinoiden kulmakivi, S&P 500 -osakeindeksi, laski kakkoskvartaalin jokaisena kuukautena siten, että vuosineljänneksen negatiivinen tuotto lähenteli kahtakymmentä prosenttia. Teknologiapörssi Nasdaqiin nousevat korot ja yltynyt epävarmuus iskivät vielä rajummin – sen negatiivinen tuotto oli vastaavana aikana lähes 25 prosenttia. Myös eurooppalaiset osakkeet menettivät arvostustaan, tosin täällä laskut olivat astetta miedompia. Stoxx-indeksit ja Helsingin pörssi päättivät kvartaalin vajaan kymmenen prosentin laskuihin.
Euroopan keskuspankki EKP reagoi inflaatioon maltillisemmin ja ilmoitti nostavansa ohjauskorkoa vasta heinäkuussa. Euroopassa inflaatio johtunee suuremmissa määrin Ukrainan sodan aiheuttamista energian saatavuusongelmista, jolloin rahapolitiikan kiristäminen ei ratkaise ongelmaa. Valitettavasti sellaista taikasauvaa ei ole, jolla Italian ja Saksan maakaasuriippuvuus Venäjään katkaistaisiin nopeasti. Energiariippuvuuden tuomat huolet ovat näkyneet alkuvuoden aikana myös euron heikkenemisenä. Yhteisvaluuttamme on heikentynyt vuoden alusta vajaat kahdeksan prosenttia dollaria vastaan.
Vuoden toisella kvartaalilla osakemarkkinat laskivat pääsääntöisesti myös Aasiassa, joskin Kiina erottui tällä kertaa muista kehittyvistä markkinoista. Kiinassa on pidetty kiinni tiukoista koronarajoituksista vielä tämän vuoden kevääseen asti ja niiden höllentäminen lisäsi talouden aktiviteettia. Rajoitusten poistuminen näkyi myös sikäläisten osakkeiden hinnoittelussa ja esimerkiksi Hang Seng -indeksi laski kvartaalin aikana vain puolisen prosenttia. Huolimatta kiinalaisten osakkeiden suhteellisesti hyvästä kvartaalista, finanssimarkkinoilta on ylipäätään ollut hankalaa löytää positiivisia asioita viime aikoina.
Keskuspankkien finanssipolitiikan ohella myös kiristynyt maailmantilanne vaikuttaa markkinakorkoihin. Kohonnut korkotaso oli myrkkyä korkosijoituksille, sillä joukkovelkakirjojen arvostus laskee korkotason kohotessa. Korkosijoituksiin on hinnoiteltu sekä kiristyvän rahapolitiikan että lähitulevaisuuden globaalin taantumariskejä.
Sijoitusten hajauttaminen loivensi tappioita
Kotimaiset työeläkesijoittajat hyötyivät toisen vuosineljänneksen kurimuksessa sijoitusten hajautuksesta. Hajautus vaimensi synkän alkuvuoden vaikutusta työeläkevaroihin. Kun sekä osakkeet että korkopaperit näyttivät vahvasti punaisia lukuja, sinnittelivät kiinteistösijoitukset vielä nimellisesti plussalla. Lisääntyneestä markkinavaihtelusta hyötyvät vaihtoehtoiset sijoitukset tuottivat myös muutaman prosentin positiivista nimellistuottoa. Samalla on hyvä muistaa, että osakesijoitusten lyhyen aikavälin reilummat arvonmuutokset ovat seurausta riskille altistumisesta, mikä tarkoittaa parempaa tuotto-odotusta pitkällä aikavälillä. Tässä päteekin vanha sanonta: työeläkesijoittajan kvartaali on 25 vuotta.
(*) Tarkennettu varojen supistumista.
#työeläkevarat
Kommentit