Yrittäjän eläkelaki YEL – mistä muutosesityksessä on kyse?

1. Miksi yrittäjän eläkelakia tulisi uudistaa juuri nyt?

Suomi oli 1970-luvulla aikaansa edellä rakentaessaan lakisääteistä eläkejärjestelmää niin, että myös yrittäjät saatiin eläketurvan piiriin. Yrittäjäeläkkeiden sääntelyn kehittäminen on kuitenkin ajan saatossa pysähtynyt. Painetta kehittämiseen on, sillä yrittäjäkenttä on monimuotoistunut ja yrittäjien määrä kasvanut. Nykymallin haasteet ovat kasvaneet niin yrittäjän kuin eläkkeiden rahoituksen kannalta.

Ongelmaksi on muodostunut alivakuuttaminen, jossa yrittäjä määrittelee työtulonsa liian alhaiseksi suhteessa todellisen työpanoksensa arvoon. YEL-työtulo määrittää yrittäjän eläkevakuutusmaksun tason ja vaikuttaa siihen, paljonko eläkettä kertyy. Alivakuuttaessa yrittäjän työeläke jää usein pieneksi. Yrittäjän kannalta olennaista on, että yrittäjällä myös muu sosiaaliturvan taso eli sairaus- ja vanhempainpäivärahat sekä työttömyysturva on sidoksissa YEL-työtulon tasoon.

Eläkkeiden rahoituksen kannalta nykymalli on johtanut osaltaan tilanteeseen, jossa valtio kustantaa yhä suuremman osan yrittäjien työeläkkeistä. Valtio maksaa yrittäjien eläkejärjestelmän kustannuksista osuuden, jota yrittäjiltä yhteensä vuoden aikana kerätyt vakuutusmaksut eivät riitä kattamaan. Tämä veronmaksajien rahoittama osuus on kasvanut lähes 350 miljoonaan euroon vuodessa (2020). Se tarkoittaa kolmasosaa yrittäjäeläkemenosta. Kymmenen vuotta sitten valtion osuus oli vajaa viisi prosenttia.

2. Miksi juuri näin?

Nykyisen lainsäädännön mukaan eläkeyhtiön tehtävä on arvioida yrittäjän ilmoittama työtulo ja vahvistaa se päätöksellään tai tarvittaessa puuttua sen tasoon. Käytännössä yrittäjän oma vakuutushakemus on kuitenkin ohjannut liiaksi työtulon määrittelyä. Käytäntö on voinut osaltaan vahvistaa väärinkäsitystä, jonka mukaan yrittäjä päättää itse työtulonsa tason. Näin ei ole, vaan lain mukaan työtulon tulee vastata sellaista palkkaa tai korvausta, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan. Finanssivalvonta on huomauttanut puutteista eläkeyhtiöiden vahvistamien työtulojen määrittelyssä ja vaatinut korjauksia, joita on sittemmin Finanssivalvonnan tuoreemman selvityksen mukaan tehtykin.

Ehdotetun lakimuutoksen tarkoitus on entisestään tarkentaa ja raamittaa työtulon oikeellisuuden arviointia.

Lisäksi yrittäjän työtulon taso tarkistettaisiin jatkossa säännöllisesti. Menettelyllä pyritään varmistamaan työtulon ajantasaisuus. Näin esimerkiksi aloittavien yrittäjien yleensä matalat työtulot eivät ajan kuluessa ja yritystoiminnan kehittyessä jäisi liian alhaiselle tasolle.

Sosiaali- ja terveysministeriön asettamat työryhmät ovat jo vuodesta 2017 asti etsineet ratkaisukeinoja alivakuuttamiseen. Marinin hallituksen hallitusohjelmassa päätettiin selvittää keinoja yrittäjän eläke- ja sosiaaliturvan parantamiseen. Eduskunnan käsittelyyn tuleva hallituksen esitys on valmisteltu virkamiestyönä sosiaali- ja terveysministeriössä. Valmisteluun osallistui muun muassa työmarkkinakeskusjärjestöjä, Suomen Yrittäjät, Eläketurvakeskus, Kela ja toimeenpanon näkökulman edustajana Tela.

Esitetty lakimuutos on tärkeä tarkennus. Kysymys on yrittäjien eläke- ja sosiaaliturvan sekä eläkkeiden rahoituksen lisäksi myös yrittäjien yhdenvertaisuudesta.

3. Mikä muuttuisi, mikä ei? Millaisen mittaluokan uudistuksesta on kysymys?

Olennaista on, että muutosesityksessä ei ole kysymys suuresta uudistuksesta, vaan nykyisen lainsäädännön tarkennuksesta. Lakiesityksellä ei olla muuttamassa yrittäjän työtulon määräytymisperustetta. YEL-työtulo tarkoittaa jatkossakin yrittäjän työpanoksen rahallista arvoa, eli työtulo vastaa sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos työn tekisi henkilö, jolla on vastaava ammattitaito kuin yrittäjällä itsellään.

Lakia ollaan täsmentämässä sen osalta, miten työtulo tulisi arvioida. Yhdeksi lähtökohdaksi esitetään toimialan mediaanipalkkaa yksityisellä sektorilla kokoaikatyöstä. Käytännössä alan palkkatason pitäisi jo nyt olla keskiössä työtulon määrittelyssä. Eläkeyhtiön pitää lisäksi ottaa jatkossakin huomioon kaikki yrittäjän työpanoksen määrästä kertova tieto, kuten yrittäjätoiminnan laajuus ja yrittäjän ammattitaitoa ja työpanoksen arvoa kuvaavat tiedot.

Muita tietoja voisivat lakimuutoksen jälkeen olla tiedot yritystoiminnan kausiluonteisuudesta tai ympärivuotisuudesta, koko- tai osapäiväisyydestä, työntekijöiden määrästä, liikevaihdosta, laskutuspalveluyrityksen kautta laskutetuista palkkasuorituksista tai muista työpanoksen kannalta olennaisista seikoista. Yrittäjä voisi myös itse tarvittaessa täydentää yrittäjätoimintaansa kuvaavia tietoja ja esittää selvitystä, jos työtulossa tulisi huomioida myös muita kuin eläkeyhtiön työtuloa koskevassa ehdotuksessa jo huomioituja asioita.

Toinen olennainen asia lakiehdotuksessa on, että eläkeyhtiön tulee tarkistaa työtulo kolmen vuoden aikana vahvistamisesta ja tarkistus tehtäisiin aina uudestaan kolmen vuoden välein.

4. Nouseeko yrittäjän eläkemaksu lakimuutoksen takia?

Ei nouse, jos työtulo on jo nyt asetettu kohdilleen. Sen sijaan alimitoitettu YEL-työtulo voitaisiin ehdotetun lakimuutoksen myötä korjata oikealle tasolle.

Fakta: Yritykset & alivakuuttaminen lukuina

• YEL-vakuutettujen yrittäjien määrä: reilut 215 000 (ETK 2021).
• Valtaosa yrityksistä on pieniä. Yhteensä 274 000 yrittäjästä 68 prosenttia on yksinyrittäjiä (187 000) (Tilastokeskus 2019).
• Kolmanneksella YEL-vakuutetuista yrittäjistä työtulo on alle 10 000 euroa vuodessa eli minimissä tai sen tuntumassa (ETK 2021). Minimi on tänä vuonna noin 8 260 euroa vuodelta.