Alustatalous: Moni on tyytyväinen, mutta pinnan alla kuplii

Katso Salaisuuksien jäljillä – ensimmäinen jakso tiivistää alustatyön salat

Asiantuntijamme Janne Pelkonen tutkii juuri alkaneessa videosarjassamme kiinnostavia ilmiöitä, joilla on merkitystä myös eläkkeiden kannalta. Ensimmäisen jakson aiheena on työn murros. Pelkonen haastattelee Työterveyslaitoksen tutkimuspäällikkö Laura Seppästä, jonka luotsaamassa hankkeessa on ensimmäistä kertaa tutkittu alustatyön tekijöiden kokemuksia reiluudesta.

Sarjan seuraavat jaksot ilmestyvät syksyllä sivuillamme:

Taipuvatko sosiaaliturvajärjestelmät?

Kasvu on rajua: arvioiden mukaan vuonna 2025 jo 45 miljoonaa eurooppalaista hankkii elantonsa pääosin alustatyöllä.

Kyseessä on trendi, jossa työntekijät tavallaan katoavat yrityksistä. Palkkaamisen sijaan yritys ostaa palveluja toisilta yrityksiltä tai yksittäisiltä ihmisiltä. Tai ihmiset voivat ostaa uudenlaisia palvelukeikkoja itselleen. Internet mahdollistaa ja kiihdyttää tätä muutosta. Siksi tämän päivän nuori tai lapsi kohtaa alustatyön muodossa tai toisessa.

Alustataloudessa internetiin rakennetut palvelut yhdistävät työtä tarjoavia ja työtä etsiviä. Muotoja riittää. Joskus työ tapahtuu alustan ”päällä” ja on lyhytaikaista, joskus alusta välittää muualla tehtävää vuokra- tai palkkatyötä.

Se kävi ilmi myös alustatyön reiluutta tutkineessa REITA-hankkeessa. Osa tutkimuksesta koostui alustatyötä tekevien haastatteluista. Heidän kokemuksensa reiluudesta oli myönteisempi kuin julkisuudessa näkyvässä alustatalouskeskustelussa.

– Autonomia, vapaus ja joustavuus ovat tärkeimmät reiluuden kokemusta tuottavat tekijät, sanoo hankkeen tutkimuspäällikkö Laura Seppänen.

Toisaalta esimerkiksi Espanjassa ollaan helisemässä, kun lähetit jakavat keikkoja salaa eteenpäin. Kukaan ei pysy perässä, kuka työtä suorittaa.

Telassa yhteiskuntavaikuttamisen päällikkönä työskentelevä Pelkonen uskoo, että kun alustatalous leviää yhä useammalle alalle ja ammattiin, sen pelisäännöt ja alustatalouden piirissä toimivien työhyvinvointi alkaa kiinnostaa yhä useampia suomalaisia.

– Kyse ei ole nytkään vain ruokaläheteistä, vaan myös asiantuntija-ammateista, kuten juristeista ja psykologeista, Pelkonen toteaa.

Entä jos kilpailuasemassa olevat alustatyön tekijät ryhtyvätkin yhteistyöhön?

Työkeikkoja jakava algoritmi taas on usein liikesalaisuus, ja alustayritys voi muuttaa tietenkin sitä miten haluaa. Sillä on ”direktio-oikeus” – oikeus määrätä sinua – mutta sinä et tiedä kuka ja miten sinua määrää.

– Onneksi alustayritykset myös itse rajoittavat kilpailua ja lisäävät reiluutta, Seppänen sanoo.

Kiinnostava kysymys onkin, olisiko alustojen kautta työnsä saavilla oikeus omaan dataansa – ja samalla oikeus nähdä sen koneen sielunelämään, joka työtä heille jakaa.

Työntekijät voisivat sitten yhdistää omat datansa ja ymmärtää paremmin asemaansa koko kuviossa. Mutta koska työntekijöiden vaihtuvuus on yleensä suurta, heidän on vaikea rakentaa keskinäistä yhteistyötä. Varsinkin kun he kilpailevat koko ajan samoista keikoista.

– Mutta jos kilpailulainsäädäntöä tulkittaisiin niin, että itsensätyöllistäjät pystyisivät paremmin tukemaan toisiaan erilaisissa työoloissa ja osaamisessa, se auttaisi heidän hyvinvointiaan, Seppänen sanoo.

Perinteinen palkkatyö ei ole katoamassa, mutta sen rinnalle tulee alustatyö – joka muuttuu teknologian ja yritysten kehityksen mukana.

– Nämä uudet työn tekemisen muodot pitää säännellä niin, että toiminta on reilua niin yritysten, työntekijöiden kuin yhteiskunnan kannalta, Seppänen sanoo.

Vuodesta 1970 lähes samana pysyneen yrittäjien eläkelain haasteita yritetään parhaillaan ratkaista sosiaali- ja terveysministeriön työryhmässä.

– Toivottavasti tulosta syntyy, koska työn muodot muuttuvat koko ajan, Pelkonen sanoo.

Fakta: Mikä alustatyö?

Alustatalouden voi jakaa nelikenttään: kauanko työ kestää ja onko väliä, missä se tehdään. Pitkäkestoinen ja paikkariippuvainen työ on yleensä työntekijälle haastavampi. Ruokalähetit ovat tästä hyvä esimerkki, mutta alustatalous on myös asiantuntijapalveluja. Paikkariippumaton ja lyhytkestoinen työ voi olla täydellistä, jos olet hyvä koodari, joka ottaa vastaa projektin Lapin-mökillään. Mikrotyö voi olla paikkariippumatonta, mutta ei niin hohdokasta, jos tehtävä on opettaa tekoälyä tunnistamalla kuvista laivoja muutaman euron päiväpalkalla.

– Jakoa voi tehdä myös näin: tehdäänkö työ alustalla, vai onko se vain paikka, jossa työn tekijä ja työtä tarjoava löytävät toisensa ja työ tehdään toisaalla, kuten siivousyrittäjien kaltaisia palveluntuottajia kilpailuttavalla alustalla, Johannes Koponen sanoo.