Kaikki järjestyy
Kuinka moni meistä olisi 16-vuotiaana pystynyt määrätietoisesti visioimaan tulevaa työuraansa? Kovin vaikealta tuntuu, mutta tämän päivän nuoria lukiolaisia tähän suuntaan paimennetaan. Lukion ensimmäisen luokan syksyllä aletaan heti puhua ylioppilaskirjoituksista ja kannustetaan pohtimaan, mitä aineita aikoo kirjoittaa. Kirjoitettavia aineita ja niiden antamia pääsykoepisteitä taas tarkastellaan siitä suunnasta, minkä alan jatko-opintoihin aikoo hakeutua ja mihin ammattiin olisi valmiuksia. Kiikarissa siintävä työura alkaa muuttua pienoisen stressin aiheeksi heti peruskoulusta päästyä. Äitinä hieman hirvittää.
Juuri kun on selvitty yläkoulu maaliin, murrosiän pahimmat tyrskyt pikkuhiljaa alkavat laantua ja uudenlaisen, vapaamman lukio-opiskelun työtavat tulla tutuksi, pitääkin jo olla tekemässä tärkeitä päätöksiä omasta aikuisuudesta. Ei mikään ihme, että tulevaisuus huolettaa, paineet kasvavat ja mielenterveys kärsii. Vaatimukset nuorten itseohjautuvuudelle ja päätöksentekokyvylle ovat kovat. Samaan aikaan maailma ympärillä kulkee kriisistä kriisiin, mikä ei ainakaan vahvista uskoa omaan pärjäämiseen.
Olimme Telana mukana E2 Tutkimuksen Nuorten hyvä elämä -tutkimuksessa, jonka tulokset julkaistiin eilen. Tutkimukseen haastatellut nuoret aikuiset kokevat pärjäämisen pakkoa. Yli puolet (53 %) 20–29-vuotiaista kantaa huolta jaksamisestaan ja henkisestä hyvinvoinnistaan, toimeentulostaan on huolissaan samoin yli puolet (51 %). Enemmistö (82 %) nuorista aikuisista arvioi, että korona on lisännyt heidän ikäryhmänsä pahoinvointia.
”Nuorten huolenaiheisiin pitää tarttua kuuntelevalla korvalla ja niiden syntyä pyrkiä ehkäisemään riittävän aikaisin, jo ilmaantuneiden mielenterveysongelmien hoidon kehittämisen rinnalla.”
Tämänhetkisen huolen, ahdistuksen ja pahoinvoinnin merkit näkyvät jo monissa tuloksissa ja mittareissa, mutta kokonaiskuvan näemme vasta aikojen päästä. Kuinka paljon ne tarkoittavat lisääntyviä sairauspoissaoloja ja mielenterveysongelmia, työelämään kiinnittymisen haasteita ja useampia työkyvyttömyyseläkkeitä tulevaisuudessa?
Tulevaisuudenusko rakennetaan nyt
E2 Tutkimuksen tulosten mukaan nuorten toiveet elämälle kuitenkin ovat hyvin perinteiset: parisuhde ja läheiset ystävät, mielekäs työ ja toimeentulo, hyvinvointi. Nämä kai eivät ole liikaa vaadittu edelleenkään. Kun nämä asiat ovat kunnossa, meillä myös on jatkossa ikääntyvässä Suomessa hyvinvoivia aikuisia, hyvinvointiyhteiskunnan vastuunkantajia ja eläkkeiden maksajia.
Nuorten huolenaiheisiin pitää tarttua kuuntelevalla korvalla ja niiden syntyä pyrkiä ehkäisemään riittävän aikaisin, jo ilmaantuneiden mielenterveysongelmien hoidon kehittämisen rinnalla. Lukiolaiselle parasta tukea on rauhoitteleva viesti kaikkien ympäristön vaatimusten ja uhkakuvien vastapainoksi. Ei tarvitse vielä tietää kaikkea, ei hätää, vaikka mieli muuttuu. Kaikki järjestyy, sinä selviät kyllä.
Tulevaisuudenuskoa ja luottamusta synnyttävää puhetta tarvittaisiin myös laajemmin yhteiskunnassa. Ongelmien juuret on hyvä selvittää ja tunnistaa, jotta niihin voidaan puuttua, mutta loputtoman huolipuheen vastapainoksi nuorten korviin pitää kantautua myös optimismia. Positiivista perhepuhetta on peräänkuulutettu jo pitkään, jotta syntyvyys ei ainakaan turhien pelkojen takia laskisi. Ehkä meidän pitäisi seuraavaksi aloittaa positiivinen tulevaisuus- ja työelämäpuhe. Paremmat ajat ovat edessä, eikö niin?
Hanke selvitti nuorten aikuisten huolia ja toiveita
Nuoret aikuiset kantavat huolta muun muassa yhteiskunnan tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta, ilmeni E2 Tutkimuksen hankkeessa, joka selvitti 20–29-vuotiaiden näkemyksiä poikkeuksellisilla haastattelu- ja kyselyaineistoilla. Näkemyksiä kysyttiin myös korona-ajasta ja Ukrainan sodasta. Olimme mukana tukemassa hanketta. Tulokset julkaistiin 30.5.2022.
Blogikirjoitus on julkaistu myös hankkeen omilla verkkosivuilla.
#nuoret
Kommentit