Sijoittajille oli jaettu huonot pelikortit alkuvuoteen 2022

Tässä blogikirjoituksessa kerron tarkemmin vuoden ensimmäisen neljänneksen tapahtumista rahoitusmarkkinoilla. Juuri julkaisemamme varatiedot löytyvät Eläkevarojen määrä -sivultamme. Työeläkevarojen kehitystä analysoitaessa tärkeää on tarkastella pitkän aikavälin kehitystä. Tiedotteessamme kommentoin varojen kehitystä tarkemmin tästä näkökulmasta.

Markkinoilla vallitsi vuoden alussa kohmeloinen tunnelma koronan jäljiltä. Takana oli yli vuosi talouden elpymistä ja vahvoja sijoitustuottoja. Vuodenvaihteessa sijoittajan mielessä oli monia huolenaiheita: Voimakkaan inflaation taustalla oli energian hintojen nousu sekä koronan aiheuttamat komponenttipula ja tuotantoketjujen häiriöt. Varsinaisena peikkona markkinoilla oli odotus Yhdysvaltain keskuspankki Fedin rahapolitiikan kiristämistoimista ja niiden negatiiviset vaikutukset osakkeiden tuottoihin. Epävarmuutta aiheuttivat myös koronapandemian kiihtyminen uudelleen ja Venäjän armeijan pahaenteinen ryhmittyminen Ukrainaa ympäröiville alueille.

Markkinoilla nämä epävarmuudet näkyivät turvan hakemisena. Osakekurssit laskivat tammikuussa sekä Pohjois-Amerikassa että Euroopassa. Osakkeissa havaittiin tuttua markkinastressissä ilmenevää ilmiötä – pääomaa siirtyy kasvuosakkeista arvo-osakkeisiin. Tässä niin kutsutussa flight to quality -ilmiössä on kyse riskitason laskemisesta kohti turvallisempia sijoitusinstrumentteja.

Sodan markkinavaikutukset käynnistyivät hitaasti

Läntiset tiedustelupalvelut olivat varoittaneet hyökkäyssuunnitelmista Ukrainaan jo kuukausien ajan, mutta ajatus täysimittaisesta sodasta tuntui epärationaaliselta ja näin sitä myös pidettiin epätodennäköisenä. Pitkään uumoiltu Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan alkoi kuitenkin helmikuun 24. päivänä. Hyökkäyksen alkaessa rahoitusmarkkinat reagoivat sodan syttymiseen Moskovan pörssiä lukuun ottamatta yllättävän vaisusti. Seuraavien viikkojen aikana kansainvälisillä markkinoilla ei myöskään koettu tavanomaista paniikkia, vaikka Moskovan pörssi olikin pääomapaon pelossa suljettuna kolmen viikon ajan. Länsimaailma kokoontui Yhdysvaltojen vetämänä pohtimaan taloussanktioita Venäjälle ja materiaaliapua Ukrainalle. Venäjän pakotteille saatiin tällä kertaa varsin nopeasti laaja tuki ja näin kansainvälinen rintama jäädytti transaktiot Venäjän keskuspankin ja muiden venäläispankkien kanssa. Pankkisuhteiden katkaisemisen lisäksi koottiin laaja paketti pakotteita, jotka rajoittivat tavaroiden tuontia ja vientiä ja kaikkea kaupankäyntiä Venäjän kanssa.

Moskovan pörssin ollessa suljettuna sijoittajat ilmaisivat näkemyksensä sodasta ja länsimaiden pörsseissä noteeratut venäläisyhtiöt menettivät lyhyessä ajassa markkina-arvostaan jopa 95 prosenttia. Myös Helsingin pörssi laski yli kymmenen prosenttia parissa viikossa, mikä johtuu paitsi maantieteellisestä sijainnistamme, myös taloutemme keskimääräistä suuremmasta Venäjä-riippuvuudesta. Onneksi idänkaupan merkitys Suomelle on laskenut YYA-sopimuksen ajoista ja viime vuonna Venäjän-viennin osuus oli enää reilu viisi prosenttia kokonaisviennistämme. On toki syytä huomata, että energian ja teollisuuden raaka-aineiden ansiosta tuonti Venäjältä on ollut vientiä suurempaa käytännössä koko 2000-luvun.

Ukrainan sodan suorat vaikutukset osakkeisiin olivat odotettua pienemmät – pääindeksit laskivat ensimmäisen kvartaalin aikana viidestä kymmeneen prosenttia. Sota voimisti kuitenkin muita jo koronan aikana havaittuja ilmiöitä: viime vuonna voimakkaasti kohonnut inflaatio pysyi korkeana ja raaka-aineiden ja energian hinnat nousivat entisestään. Samalla korot nousivat jyrkästi ja esimerkiksi 12 kk Euribor oli vielä helmikuun lopussa reilusti negatiivinen (-0,35 %) ja kvartaalin päättyessä jo lähellä nollaa (-0,07 %).

Loppuvuoden näkymät epävarmat

Vaikka sodan syttymisen aiheuttama totaalinen katastrofi vältettiin markkinoilla, ei loppuvuodelle voi povata kovinkaan valoisia sijoitusnäkymiä. Inflaatio pakottaa keskuspankit rajoittamaan likviditeettiä markkinoilla, mikä teoreettisesti tulee näkymään osakkeiden aiempaa heikompina tuotto-odotuksina. Lisäksi nousevat korot tekevät hallaa suurille korkosalkuille ja hidastavat investointeja, samalla kun raaka-aineiden ja energian kohonneet hinnat viilentävät taloutta.

Työeläkejärjestelmä lähti vaikeaan aikaan vahvoista asemista

Tässä tilanteessa suomalaisten työeläkkeiden rahoituksen kannalta hihassa oli kuitenkin yksi ässä: viime vuoden hyvien tuottojen ansiosta ennätyslukemia hiponeet työeläkevakuuttajien vakavaraisuudet. Vakavaraisuus tarkoittaa yksityisalojen työeläkevakuuttajien riskinkantokykyä eli kuinka paljon kullakin työeläkevakuuttajalla on varoja suhteessa vastuisiin eli sen vastuulla oleviin eläkkeisiin. Sijoitustuotoilla kartutetaan vakavaraisuuspääomaa, kun taas sijoitusmarkkinoiden heikkoina aikoina myös vakavaraisuuspääoma heikkenee.

Ensimmäisen kvartaalin jäljiltä työeläkeyhtiöiden keskimääräinen varavaraisuus oli laskenut vain hieman. Yhtiöiden keskimääräinen vakavaraisuusasema oli 1,7-kertainen suhteessa vakavaraisuusrajaan, jonka vakavaraisuuspääoman täytyy ylittää. Tunnusluvuista tarkemmin tietosivullamme.

Vahva vakavaraisuus turvaa työeläkkeiden rahoitusta ja vähentää tulevaisuuden painetta nostaa eläkemaksuja.