Mielenterveys haastaa suomalaisten työkykyä
Keskustelu suomalaisten työ- ja toimintakyvystä on noussut voimakkaasti esille pandemia-ajan jälkimainingeissa. Erityisesti keskustelu on kiinnittynyt pandemia-ajan vaikutuksiin. Niin sanottu hoitovelka, joka selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) keräämistä perusterveydenhuollon avohoidon käyntitiedoista, eli hoitamatta jääneet terveyshuolet sekä tarpeellisen hoidon aloittamisen viivästykset kuitenkin hämärtävät kokonaiskuvaa. Saattaa olla niin, että tällä hetkellä tilastot antavat liian ruusuisen kuvan työ- ja toimintakyvyn kehityksestä.
Erityisesti mielenterveyshaasteet ovat julkisuudessa nousseet esille korona-aikana. Kyse ei ole kuitenkaan väliaikaisesta ilmiöstä. Esimerkiksi mielenterveyssyistä alkaneet sairauspäivärahakaudet olivat voimakkaassa kasvussa jo ennen pandemiaa vuosina 2017–2019. Ilmiölle on ollut vaikeaa löytää yhtä tai kahta tyhjentävää selitystä. Mielenterveyspoissaolot havaitaan ensimmäisenä yleensä juuri työterveyspalveluissa.
Työterveyslaitos arvioi vuonna 2019, että mielenterveyssyistä menetämme jopa 17 miljoonaa työpäivää vuositasolla. Mielenterveyden ongelmiin on tehokkainta puuttua ajoissa. Siksi työyhteisöillä ja perusterveydenhuollolla sekä erityisesti työterveyshuollolla on merkittävä ensi linjan rooli. Usein ennakoiva työsuojelu sekä työterveys keskittyvät edelleen lähinnä työn fyysisen kuormittavuuden sekä työympäristöjen fyysisen vaaran seurantaan.
Mielenterveyssyistä johtuvien poissaolojen yleistyminen näkyy kaikissa ikäryhmissä mutta erityisesti nuorilla naisilla. Sama kehitys on ollut havaittavissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuudessa. Työkyvyttömyydellä on merkittävä vaikutus julkiseen talouteen, työllisyyteen ja työn tuottavuuteen sekä tavoitteeseen pidentää suomalaisten työuria. Mikäli työhyvinvointiin ja työkykyyn ei panosteta riittävästi, työllisyysasteen nostamisesta tulee entistä vaikeampaa.
Yhteistyöllä voidaan saavuttaa vaikuttavuutta kaikissa sairausryhmissä
Toimiin työkyvyn vahvistamiseksi ja työhön paluun tukemiseksi tulee ryhtyä rivakasti ongelmien ilmetessä. Varhaisiin toimiin satsaamisella on merkitystä kaikissa sairausryhmissä. Toinen suuri syy alkaviin sairauspäivärahakausiin sekä työkyvyttömyyseläkkeisiin ovat tuki- ja liikuntaelinsairaudet. Tuki- ja liikuntaelinsairauksien osalta teemaa käsitellään tarkemmin Telan ja Kelan yhteisessä lääkäreille suunnatussa webinaarissa 16.3.2022. Kelan ylilääkäri Marjo-Parkkila-Harju avaa webinaarin taustoja artikkelissamme.
Yhteistyön kehittämisestä eri toimijoiden välillä voi mahdollistaa esimerkiksi viime vuonna hyväksytty sairausvakuutuslain uudistus. Muutoksen myötä sairauspäivärahaa saavan työkykyä arvioidaan jatkossa nykyistä useammin. Pitkittyneellä sairauspäivärahakaudella vastuu ammatillisen kuntoutuksen mahdollisuuksien selvittämisestä on kasaantunut liikaa sairauspäivärahalla olevan yksilön harteille.
Sairauspäivärahakauden pitkittyessä eri tahojen yhteistyö muodostuu siis tärkeäksi. Työhön paluun tukea sekä kuntoutustarpeen varhaista tunnistamista tulee entisestään vahvistaa. Kelan lisäksi myös työterveyshuollon tulisi ottaa kantaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen osana työhön palaamisen tukitoimia.
Työkyvyn kehityksestä tuoreessa vlogissa
Tuore Eläke is out there -vlogimme selvittää, miten suomalaisten työkyky on kehittynyt koronan aikana. Katso jakso alla tai YouTube-kanavallamme.
#työkyky
Kommentit