Näkyykö inflaatio eri tavalla eläkeläisen kulutuskorissa?

Hintojen nousu on pitkästä aikaa poliittinen kysymys, joka on rantautunut Suomeenkin. Muuttuneen inflaatiokehityksen taustalla vaikuttavat nyt erityisesti energian hinnan nousu sekä muut kustannusinflaatiota ajavat tekijät. Näiden painoarvo kulutuksessa vaihtelee erilaisissa väestöryhmissä.

Miltä eläkeläisen ostovoima näyttää suhteessa hintojen nousuun?

Varsinainen ikuisuuskysymys eläkeläisten toimeentuloa koskevassa julkisessa keskustelussa on erilaisten eläkeindeksien rakenne. Kansaneläkkeen tarkistus perustuu kuluttajahintojen kehitykseen, kun taas työeläkeindeksi määräytyy 80 prosenttisesti kuluttajahintojen ja 20 prosenttisesti palkkojen kehityksen pohjalta.

Työeläkeindeksi lasketaan aina tarkistusvuotta edeltävän vuoden kolmannen neljänneksen kuluttajahintaindeksin ja ansiotasoindeksin vuosimuutoksista. Tämän vuoden indeksointi perustuu hinta- ja ansiotason muutoksiin vuoden 2020 kolmannesta vuosineljänneksestä vuoden 2021 kolmanteen neljännekseen. Työeläkkeet nousivat kuluvan vuoden alussa 2,3 prosenttia (kansaneläkkeet 2,1 prosenttia), vaikka hintataso vuoden lopussa oli 3,5 prosenttia korkeampi kuin vuotta aiemmin. Työeläkeindeksin laskennassa huomioitu hintojen ja palkkojen muutos olivat lähes samansuuruisia.

Inflaatio on jonkin verran kiihtynyt työeläkeindeksin laskenta-ajankohdan jälkeen eikä viimeisin indeksointi tammikuussa kompensoi täysimääräisesti viime vuoden hintojen nousua. Hintojen nousu kuitenkin huomioidaan pienellä viiveellä ensi vuoden indeksitarkistuksessa.

Millainen oli eläkeläisen kulutuskorin hintakehitys vuonna 2021?

Aika ajoin julkisuudessa esitetään toiveita eläkeläisten omaan kulutuskoriin siirtymisestä, jonka toivottaisiin näkyvän positiivisesti eläkeläisten toimeentulossa. Tilastokeskus laski vuoteen 1996 asti eri väestöryhmien kulutuskorien mukaisia indeksejä vertailutietona virallisen kuluttajahintaindeksin rinnalla. Eläkeläisen ostoskorissa painoivat työssäkäyviä enemmän niin sanotut perustarpeet, kuten elintarvikkeet, terveydenhoito ja asuminen (Tilastokeskus: Eläkeläiset ja työssäkäyvät kuluttajina).

Eläkeläisten kulutusprofiili on pitkällä aikavälillä lähentynyt työssäkäyvien kulutusta (Eläketurvakeskus: Eläkeikäisten kulutus Suomessa 1985-2012). Tilastokeskuksen säännöllisesti toteuttaman Kulutustutkimuksen tietojen pohjalta on myös viime vuosina tehty eri väestöryhmien vertailuja. Eläkeläisten kuluttamien tuotteiden inflaation on havaittu olleen 2000-luvulla vain hieman nopeampaa kuin keskimäärin (Yhteiskuntapolitiikka 5/2017: Mistä lääke eläkeläisköyhyyteen?).

Olemme nyt arvioineet kuviossa 1 kulutustutkimuksen uusimpien (vuoden 2016) kuluttajaprofiilien pohjalta yli 65-vuotiaille tyypillisen kulutuskorin hintakehitystä suhteessa muihin vuonna 2021. Yli 65-vuotiaiden kuluttamien tuotteiden hintojen kehitys ei viime vuonna juurikaan poikennut keskimääräisestä kuluttajasta. Vaikka energia, asuminen ja lämmitys ovat isommalla painolla eläkeläisen kulutuksessa, toisaalta liikenne ja polttoaineet ovat pienemmällä painolla. Molempiin segmentteihin kohdistuu tällä hetkellä hintojen nousupaineita.

Eläkeläisten ostovoima säilyy pienellä viiveellä

Yli 65-vuotiaat eivät olleet viime vuoden poikkeuksellisessakaan tilanteessa keskivertokuluttajaa huonommassa asemassa kulutuskorin inflaation näkökulmasta. Eri eläkkeiden indeksit myös seuraavat yleistä hintakehitystä pienellä viiveellä. Nykyinen hintojen nousuvauhti on vielä maltillista verrattuna neljänkymmenen vuoden takaisiin lukuihin, jolloin työeläkkeiden indeksitarkistus tehtiin kaksi kertaa vuodessa (1977-1984).

Yli 65-vuotiaiden kulutuskorin hintakehitys ei myöskään muuttunut merkittävästi tutkittaessa eri tuloluokkia. Laskelmissa ei tarkasteltu työkyvyttömyyseläkettä saavien alle 65-vuotiaiden kulutusprofiilin mukaista hintojen kehitystä. Käytetty kulutustutkimuksen aineisto ei mahdollista tätä ilman muita yhdistettäviä tietoja. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien pienituloisuus on muita eläkeläisiä yleisempää.

Työeläkettä saavien ostovoima ei ole pitkällä aikavälillä heikentynyt suhteessa kuluttajahintojen kehitykseen, ja osa indeksitarkistuksista tulee palkkojen kehityksestä, joka pidemmän päälle seuraa kuluttajahintojen ja työn tuottavuuden yhteisvaikutusta. Pientä eläkettä saavien eläketurvaan taas on viime vuosina tehty indeksikorotusten lisäksi kansan- ja takuueläkkeiden osalta tasokorotuksia.