Hajautettu toimeenpano suojaa eläkevaroja poliittisilta suhdanteilta

Hajautuksen ansiosta työeläkevarat ovat meillä pääosin erillään valtion suorasta määräysvallasta. Valtio kustantaa osan yrittäjien, valtion työntekijöiden, maatalousyrittäjien ja merenkulkijoiden eläkkeistä. Pääosin eläkkeet katetaan kuitenkin työnantajien, työntekijöiden ja yrittäjien maksamilla työeläkemaksuilla sekä eläkevaroille saaduilla tuotoilla.

Hajautuksen ansiosta valtion kynnys puuttua eläkevaroihin on korkeampi kuin yhden toimijan mallissa. Monissa muissa Euroopan maissa eläkevaroja on otettu muuhun käyttöön esimerkiksi talouskriisien aikana. Meillä eläkevarojen käyttö esimerkiksi valtion tai kuntien velanmaksuun on useamman lukon takana. Toivon itse, että niin on myös tulevaisuudessa.

Eläkkeiden toimeenpanon mahdollisimman tehokas hoito on täysin oikeutettu odotus yhteiskunnalta. Siihen alan tulee kyetä vastaamaan tarvittaessa innovatiivisestikin myös nykyisen mallin puitteissa. Myös Pentikäisen esiin nostama vakavaraisuussäännöstön kehittäminen tuottojen parantamiseksi on tärkeä tavoite. Sitä koskeva alan sisäinen ideointi ja laajempi yhteiskunnallinen keskustelu ovatkin jo käynnissä.

Kuten Pentikäinen toteaa, eläkejärjestelmän on toimittava niin pitkälle kuin silmä kantaa. Eläkerahastot ovat keskeinen osa eläkkeiden rahoitusta, ja niiden merkitys vain kasvaa tulevaisuudessa. Hyvin hoidettu rahastointi keventää painetta eläkemaksujen korottamiseen nyt ja tulevaisuudessa. Luottamus siihen, että eläkevaroja ei käytetä muihin tarkoituksiin, on siksi tärkeää niin nykyisten ja tulevien eläkeläisten kuin työnantajien ja palkansaajienkin kannalta.

Suomen eläkejärjestelmä on vain osittain rahastoiva. Siksi rahastojen suojaamisen ja sijoitustuottojen kasvattamisen rinnalla pitää huolehtia myös siitä, että Suomessa syntyy jatkossakin työtä ja toimeentuloa. Siinä työssä tarvitaan meitä jokaista.