Kuinka pandemia vaikuttaa työmarkkinoihin? Havaintoja Bruegelin seminaarista

Seminaarin kiinnostavimmaksi osioksi nousi ensimmäinen sessio, jossa tarkasteltiin koronapandemian vaikutusta työmarkkinoiden muutokselle. Session puhujat esittelivät kaiketi jo aiemmin muotoutuneita näkemyksiään työmarkkinoiden tulevasta kehityksestä, mutta olivat yleisesti sitä mieltä, että korona joko nopeuttaa kehitystä tai kärjistää näköpiirissä olevia trendejä.

Vaikuttako pandemia työttömyyteen?

Konsulttiyhtiö McKinseyllä työskentelevä ekonomisti Tillman Tacke esitti hyvin samankaltaisia ajatuksia kuin Osmo Soininvaara viimeisimmässä kirjassaan 2020-luvun yhteiskuntapolitiikka. Eurooppalaisilla työmarkkinoilla viime vuosikymmeninä toteutunut kehitys on suomalaisen kehityksen kanssa samankaltaista siinä mielessä, että korkean ja matalan vaativuustason työpaikat ovat lisääntyneet, kun vaativuudeltaan näiden välimaastoon asettuvat työtehtävät ovat vähentyneet.

McKinseyn odotus tulevan kymmenen vuoden osalta on, että automaation ja digitalisaation vuoksi keskikastin työllisyydestä 3 prosenttia katoaa, kun samanaikaisesti korkean vaatimustason työt lisääntyvät suhteellisesti ottaen suurin piirtein yhtä paljon sekä Euroopassa että USA:ssa. Työpaikkojen kasvun odotetaan toteutuvan yksinomaan nopeasti laajenevissa kasvukeskuksissa. Tätä prosessia pandemian oletetaan jonkin verran nopeuttavan. McKinseyllä on kuitenkin optimismia sen suhteen, että pandemian myötä käyttöön otetut etätyökäytännöt voisivat tasapainottaa jossain määrin prosessin alueellisia vaikutuksia.

Muutoksen ei oleteta kasvattavan suhdanteista riippumatonta tasapainotyöttömyyttä. Tässä näkemys poikkeaa Soininvaaran visiosta (Suomen osalta). Perusteena tälle pidetään suoraviivaisesti sitä, että toteutuneesta rakennemuutoksesta huolimatta työllisyysasteet Euroopassa ovat yleisesti ottaen kehittyneet suotuisasti. On syytä huomata, että Suomessa työllisyysasteen kasvu on ollut yleistä eurooppalaista kehitystä suotuisampaa. Molemmissa taustalla on – ainakin osin – väestön ikääntyminen, mitä esityksessä ei suoranaisesti noteerattu.

Melbournen yliopiston sosiologian professori Leah Ruppanner toi tarkasteluun mukaan sukupuolinäkökulman: pandemia on lisännyt osa-aika ja etätyöskentelyä erityisesti naisilla, mikä ennen pandemiaakin oli heillä tyypillisempää. Lisäksi kasvaneesta kotityövastuusta suurempi osuus on naisilla. Hän arveli, että pandemian myötä kehittyneet etätyömuodot tulevat tilanteen normalisoiduttuakin kasvamaan korostetusti naisten osalla.

Ruppanner nosti keskusteluun myös etätyön laajentumisen myötä yleistyneiden tekoälyyn perustuvien valvontaohjelmistojen hyödyntämisen, joiden asianmukaiseen regulaatioon tulisi kiinnittää huomiota. Hän myös ennakoi tällaisten teknologioiden yleistyvän lähityössä esimerkiksi hoiva-aloilla.

Suomen poikkeukselliset järjestelyt ja kehityssuunnat korostuvat

Kolmantena puhujana esiintyi OECD:sta vanhempi ekonomisti Stijn Broecke, joka tarkasteli koronan tuoman työllisyyssokin kohdentumista. Merkittävässä määrin työpaikkojen menetys kohdentui nuoriin, naisiin, vähäisellä koulutuksella varustettuihin ja matalasti palkattuihin. Broecke piti näitä potentiaalisina pitkäaikaistyöttömien riskiryhminä. Tosin työllisyys on palautunut todella nopeasti, mikä pienentää tätä riskiä.

Erityisenä korona-ajan innovaationa Broecke piti laajamittaisesti omaksutun lomautusjärjestelmän käyttöönoton, jossa työttömyys ei katkaise työsuhdetta, vaan julkinen valta kattaa huomattavan osan palkkakustannuksista. Siis käytäntö, joka meillä ollut pitkään toiminnassa, mutta jonka toimeenpanoehtoja lievennettiin (tilapäisesti). Tässä yhteydessä hän kommentoi sitä, kuinka korona toi esiin työntekijöiden ja yksinyrittäjien epäsymmetrisen aseman suhteessa sosiaaliturvaan.

Lisäksi Broecke toi esiin mielenterveysongelmat työmarkkinakysymyksenä, mikä hänen mukaansa on korostunut koronaoloissa. Tästähän välitön kokemus Suomessa on juuri päinvastainen. Korona-aikana työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on vähentynyt.

Bruegelin kaksipäiväinen seminaari järjestettiin verkossa koronatilanteen takia. Alkuperäisen suunnitelman mukaan joissakin seminaariosioissa oli varattu läsnäololle ja vuorovaikutukselle keskeinen rooli. Etäyhteyksillä osallistuttaessa keskustelu jäi valitettavan vähäiseksi.