Paljonkohan eläkettä tulossa? Työeläkeote ja laskurit auttavat

Työeläkeote kertoo, paljonko eläkettä on konkreettisesti kertynyt siihen hetkeen mennessä, kun otetta tarkastelee. Eläkelaskurit taas antavat suuntaa siitä, millainen kuukausittainen eläke voi olla odotettavissa sitten, kun eläkepäivät aikanaan koettavat.

‒ On hyödyllistä hahmottaa tulevan eläkkeen määrää. Jos se on jotain muuta kuin on ajatellut, asiaan voi ehkä vielä vaikuttaa. Lähempänä eläkeikää olevaa se auttaa suunnittelemaan omaa taloutta, toteaa Eläketurvakeskuksen (ETK) erityisasiantuntija Suvi Ritola. Hän tekee työtä tyoelake.fi-sivuston eläkelaskurien parissa.

Mitä eläkelaskurit sitten kertovat? Entä mitä ne eivät kerro?

Eläkelaskuri: hahmotelma eläkkeestä ilman kirjautumista

Työeläke.fin eläkelaskuria voi käyttää ilman kirjautumista. Laskuriin on syötettävä oma syntymäaika vuoden ja kuukauden tarkkuudella, bruttopalkka tai yrittäjän työtulo kuukaudessa sekä kyseiseen hetkeen saakka kertynyt eläke.

Tieto kertyneestä eläkkeestä löytyy työeläkeotteesta, joka tulee postitse kotiin joka kolmas vuosi, lähempänä eläkeikää kerran vuodessa. Otteeseen pääsee koska tahansa myös samaisen tyoelake.fi-sivuston laskurisivun kautta. Se ohjaa kirjautumaan pankkitunnuksilla tai mobiilivarmenteella ja siirtää kävijän suoraan oman työeläkeyhtiön verkkopalveluun.

Laskurissa on vielä valittava jompikumpi kahdesta vaihtoehdosta: joko ansiot kasvavat vuosittain ennusteen mukaisesti aina eläkeikään saakka tai ansiot eivät muutu laskentahetkestä. Laskuri olettaa, että omat ansiot kasvavat vuosittain noin 1,2 prosenttia. Se tarkoittaa ansioiden reaalista kasvua, jossa inflaation vaikutus on poistettu. Kun nämä tiedot on syötetty laskuriin, se antaa hahmotelman tulevasta eläkkeestä.

Laskurilla voivat eläkettään arvioida 1952‒2003 syntyneet. Lopullinen eläke kuitenkin voidaan laskea vasta sitten, kun eläkkeelle siirtyminen on oikeasti käsillä.

Kun eläke alkaa, koko työuran aikana ansaitut palkat ja yrittäjän työtulot indeksoidaan eläkkeen alkamisvuoden tasoon. Tässä käytetään apuna palkkakerrointa – se varmistaa, että eläke säilyttää arvonsa. Muuten vaikkapa 30 vuotta sitten ansaittu palkka ja siitä kertynyt eläke eivät kovin paljon lämmittäisi.

Nuorelle laskuri on suuntaa-antava

‒ Laskurin taustalla olevat oletukset ovat samoja, joita käytetään ETK:n muissakin pitkän aikavälin ennusteissa. Se antaa siis teknisesti pätevän arvion tulevasta työeläkkeestä, Ritola kertoo.

‒ Periaatteessa laskuri antaa hyvinkin tarkan tuloksen, jos ihminen on säännöllisessä palkkatyössä ja palkkakehitys ja ennusteet sattuisivat menemään juuri laskentamallin mukaisesti. Nuoren ihmisen työtilanteet ja palkkakehitys ehtivät tietenkin muuttua vuosikymmenten mittaan paljon, joten heille laskuri on suuntaa-antava, Ritola tarkentaa.

Nuorelle myös laskurin sisältämät oletukset elinajanodotteen kehityksestä ja yleisestä ansioiden kehityksestä ehtivät muuttua vuosikymmenten kuluessa enemmän.

Laskuri on kaavamainen, joten työuran aikana olleita katkoksia – opiskelua, työttömyyttä, vanhempainvapaita tai pitempiaikaista sairastamista – siinä ei pystytä ottamaan huomioon. Laskuri olettaa, että eläkkeelle siirrytään aikaisintaan omassa alimmassa eläkeiässä.

Yrittäjän tapauksessa laskuri toimii samalla tavalla. Yrittäjän on syötettävä palkkakohtaan työtulonsa. Yrittäjän työtulo voi kuitenkin vaihdella paljonkin, eikä laskurissa voida ottaa tätä huomioon.

Miten eläke kasvaa, jos jatkaa työssä vähän pidempään?

Laskuri näyttää senkin, miten eläke kasvaa, jos työssä jatkaa pidempään, aina 70-vuotiaaksi saakka. Jokaiselle ikäluokalle vahvistetaan sen alin eläkeikä. Esimerkiksi 1960 syntyneille se on 64,5 vuotta. 1965 ja sen jälkeen syntyneiden alin eläkeikä ennustetaan Tilastokeskuksen väestöennusteen perusteella.

Jos eläkkeelle siirtymistä lykkää yli tuon alimman eläkeiän, kertyneeseen eläkkeeseen lasketaan lykkäyskorotusta 0,4 prosenttia kultakin kuukaudelta, jolla eläkettä lykätään eteenpäin.

Elinaikakerroin taas leikkaa kuukausittaista eläkettä. Se määritellään jokaiselle ikäluokalle 62 vuoden kohdalla, eikä se enää muutu.

Esimerkiksi 1959 syntyneen henkilön elinaikakerroin pienentää vanhuuseläkettä 5,015 prosentilla, jos henkilö jää eläkkeelle ensimmäisenä mahdollisena hetkenä, täytettyään 64 vuotta ja 3 kuukautta. Jos hän lykkää siirtymistä eläkkeelle, hän saa eläkekertymäänsä lykkäyskorotusta. Tavoite-eläkeiässä tuo korotus on saman verran kuin elinaikakertoimen leikkuri, joten ne nollaavat toisensa. 1959 syntyneelle tavoite-eläkeikä on 65 vuotta ja 5 kuukautta.

Oma tilanne selviää kirjautumalla työeläkeyhtiön verkkopalveluun

Entä jos haluaisin tarkemman tiedon omasta tilanteestani?

‒ Yleisessä laskurissa on vain yksi palkka, joka laskuriin syötetään. Eläke lasketaan sen perusteella. Tarkemman kuvan juuri omasta tilanteesta saa, kun kirjautuu oman työeläkeyhtiön eli työnantajan käyttämän työeläkeyhtiön verkkopalveluun, Ritola vinkkaa.

Sen sijaan tyoelake.fi-sivuston laskuri ottaa huomioon sen, jos työeläkettä kertyy vain hyvin vähän. Siinä tapauksessa se näyttää yli 55-vuotiaalle myös kansaneläkkeen ja takuueläkkeen. Muut eläkelaskurit eivät ota niitä huomioon.

Laskuri näyttää vain vanhuuseläkkeen, ei työkyvyttömyyseläkettä tai työuraeläkettä. Osittaista vanhuuseläkettä (OVE) varten on oma laskurinsa.

Työeläkeote on pysäytyskuva nykyhetkestä

Työeläkeote kertoo, paljonko työeläkettä on ehtinyt kertyä tähän mennessä. Se on pysäytyskuva kyseisestä hetkestä. Työeläkeote katsoo siis peräpeiliin. Se sisältää kuitenkin arvion eläkkeestä heille, joiden vanhuuseläkeikä on vahvistettu. Tällä hetkellä 1965 ja sitä ennen syntyneet näkevät otteesta arvion eläkkeestään.

Koska työeläkettä kertyy pikkuhiljaa, vuosikymmenten kuluessa, vasta vähän aikaa työelämässä olleen ihmisen työeläkeote näyttää karulta. Eläkettä voi olla ansaittuna vain joitain kymmeniä euroja. Se asia korjaantuu ajan mittaan, sillä eläkettä kertyy pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuosipalkasta.

‒ Työeläkettä kertyy koko työuran ajan. Kertynyt eläke muuttuu hitaasti, joten ei ole paljon iloa seurata sitä kuukausittain, Suvi Ritola kuittaa.

Sen sijaan vuosittain se kannattaa käydä läpi, aivan kuten veroilmoitus.

Työeläkeotteesta käy ilmi ihmisen työhistoria. Siitä näkee, paljonko hän on saanut palkkaa minäkin vuonna ja paljonko siitä on kertynyt lisää työeläkettä. Otteesta näkee myös muun muassa vanhempainvapaan ja työttömyysjakson aikana kertyneen eläkkeen sekä arvion jo karttuneesta eläkkeestä.

Eläke alkaa kiinnostaa vähän päälle viisikymppisenä

Työeläke alkaa toden teolla kiinnostaa ihmisiä siinä vaiheessa, kun eläkeikä on jo hahmotettavalla etäisyydellä. Tyypillinen eläkelaskurin käyttäjän on yli 55-vuotias, Ritola arvioi.

‒ Vanhuuseläkelaskurin käyttäjiä on kuukausittain 20 000‒30 000. Nämä ovat varsin suosittuja palveluja.

Esimerkki: Millainen eläke kertyy keskivertotyöuralla?