Miksi rahoitamme nykyeläkeläisten eläkkeitä?
Väitän, että kaikkein olennaisin asia työeläkkeestä on jäänyt pimentoon. Onko näin ollut aina vai hautautuiko tärkeä fakta jossain siinä kohtaa, kun ilmatilan täyttivät huoli ja puhe eläkkeiden rahoituksesta?
Eläkkeitä koskevassa julkisessa keskustelussa toistuu eräs mantra, jota olen itsekin alan viestijänä toistanut: maksussa olevat työeläkkeet rahoitetaan valtaosin eläkemaksuilla, jotka kerätään nyt työtä tekevien palkoista.
Tämä ei kuitenkaan ole olennaisinta palkansaajan tai yrittäjän tulevan oman eläkkeen kannalta.
Olennaista on se, mitä tapahtuu samalla, kun maksamme eläkemaksuja: meille kertyy työeläkettä, ja kertynyt eläke on ja pysyy.
Tiesitkö tuon jo? On kuitenkin tärkeä aloittaa eläkkeen kertymisestä aina, kun puhumme työeläkkeistä. Kysymys on nimittäin asiakkaan asemaan asettumisesta. Jos olisin autokauppias, minusta olisi kiva kertoa kaikki hienoudet, jotka konepellin alta löytyvät. Suurin osa auton ostajista haluaa kuitenkin menopelin, joka toimii ja vie perille asti ilman yllätyksiä.
Tämän takia vähemmän olennaista on kertoa, miten työeläkkeiden rahoitus osittain rahastoivassa järjestelmässämme toimii.
Kytkös nuorten aikuisten huoleen?
Loppukäyttäjän näkökulma on erityisen tärkeä, kun puhumme työeläkkeistä nuorille aikuisille. Tutkimuksista (Eläketurvakeskuksen Eläkebarometrit ja tuore E2 Tutkimuksen julkaisu) tiedämme, että alle 30-vuotiaat suhtautuvat eläkejärjestelmään epäluuloisesti. ”En mä mitään eläkettä tuu saamaan”, kuulee sanottavan.
Viimeistään postiluukusta kilahtava työeläkeote voi saada varttuneemmankin kolmekymppisen kauhun valtaan. Kertynyt eläkesumma näyttää pieneltä. On hyvä muistaa, että työeläkeote on vain pysäytyskuva nykyhetkestä. Se kertoo, paljonko työeläkettä on ehtinyt kertyä tähän mennessä. Otteelta puuttuvat siis kaikki tulevien vuosien ja vuosikymmenten työstä kertyvät eläke-eurot. Niitä kertyy pääsääntöisesti 1,5 prosenttia vuosipalkasta.
Kokosimme yhteen juttuun kaiken mitä on hyvä tietää, kun tutkii eläkeotetta tai käyttää Eläketurvakeskuksen laskureita tulevan eläkkeen arvioimiseen.
Työeläkkeen ydinperiaatteet kiteyttävät olennaisen
Onko julkisessa keskustelussa tullut toistettua liikaa, että maksamme nykyeläkeläisten eläkkeitä? Heikentääkö se nuorten luottamusta? Tieto kitkee varsin yleistä varttuneemman väen väärinkäsitystä, että työeläke olisi täysin itse maksettua. Sitä se ei ole, vaikka kerrytämmekin itsellemme eläkeoikeuksia maksamalla eläkemaksuja.
”Työeläkejärjestelmä rakentuu tiettyjen periaatteiden varaan ja ne tekevät eläketurvasta ennustettavan: tänään työssä käyvät voivat luottaa siihen, että heidänkin eläkkeensä maksetaan aikanaan samoin periaattein.”
Työeläketurva rakentuu tiettyjen periaatteiden varaan. Eläkettä kertyy koko työhistorian ajalta ja kaikista töistä, ja karttumisen kaava on kaikille sama. Kertynyt työeläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin eli ansaitsemiamme työeläkkeitä ei voi leikata takautuvasti.
Vastaus kysymykseen ”miksi rahoitamme nykyeläkeläisten eläkkeitä” kiteyttää vielä yhden työeläkkeen ydinperiaatteen, joka on kenties kaikkein arvokkain: sukupolvet sitoutuvat aina huolehtimaan edeltäjiensä vanhuudenturvasta. Samanlainen sukupolvien välinen sopimus toteutuu lapsuuden ja vanhuuden hoivassa ja koulutuksessa. Välillä olemme maksajan, välillä saajan roolissa. Huomionarvoista on se, että aina on tavalla tai toisella pidetty ”omista” huolta perheen, suvun tai yhteisön sisällä. Työeläkevakuutus, kuten kaikki muukin sosiaalivakuutus, rakennettiin hoitamaan tätä tehtävää, ja sen avulla on onnistuttu vähentämään eläkeläisköyhyyttä. Kysymys on vapaudesta elää omannäköistä elämää – sekä mummolle ja vaarille että nuoremmalle polvelle.
Periaatteet tekevät eläketurvasta ennustettavan: tänään työssä käyvät voivat luottaa siihen, että heidänkin eläkkeensä maksetaan aikanaan samoin periaattein kuin eläkkeet on tähänkin asti maksettu.
Auto vie perille.
- Työeläkemaksu on ensi vuonna keskimäärin 24,85 prosenttia. Tämä on työntekijän palkan kokonaiskustannuksista perittävä maksu. Työnantaja maksaa 17,4 prosenttia ja työntekijän iästä riippuen 7,15–8,65 prosenttia peritään hänen bruttopalkastaan.
- Tänään maksetuista yksityisalojen työeläkemaksuista noin 80 prosenttia menee eläkkeiden maksuun. Loput noin 20 prosenttia menee eläkerahastoihin, jolloin varat sijoitetaan tuottamaan lisää.
- Kun eläkkeitä maksetaan, jakosuhde on sama: jokaisesta eläke-eurosta neljä viidesosaa tulee eläkemaksuista, viidennes rahastoista.
Eläkettä karttuu 1,5 prosenttia vuosiansioista. Lasketaanpa, kuinka paljon eläkettä maksetaan yhteensä vuosien saatossa henkilölle, joka on kerryttänyt itselleen keskimääräisen vanhuuseläkkeen ja on eläkkeellä keskimääräisen ajan.
- Keskimääräinen vanhuuseläke nyt noin 1870 euroa kuussa
- Keskimääräinen eläkkeellä vietetty aika noin 21 vuotta
- Vuonna 1956 syntyneelle ja 64-vuotiaana eläkkeelle jääneelle tullaan vuosien saatossa maksamaan eläkettä yhteensä noin 470 000 euroa (vuoden 2020 rahassa). Kun huomioidaan noin 20 prosentin tuloveroaste ja 3,5 prosentin diskonttokorko, puhutaan noin 340 000 euron arvoisesta pääomasta. Eläke on siis keskimäärin arvokkaampi kuin suomalaisten arvokkain omaisuuslaji eli oma asunto.
- Lopputulema on hyvin samanlainen myös nuoremmille ikäluokille.
Kommentit
2 vastausta artikkeliin
Vastaa
#työeläke
Inflaatio on eläkkeissä hankala asia, kertyneen eläkkeen inflaation mukana pysyminen on melko epäselvä asia.
Lisäksi eläkkeiden kertyminen ei näytä olevan ihan vakio, eli samasta vuosiansioista on tullut eri vuosina erilainen eläkekertymä.
”Kertynyt työeläke kuuluu omaisuudensuojan piiriin eli ansaitsemiamme työeläkkeitä ei voi leikata takautuvasti.”
Paitsi elinaikakertoimella, joka on häpeä. Mutten teksti oli varsin ymmärrettävä.