Kriisi peruttu! Keskustelutilaisuudessa 28.10 keskitytään talouden ja eläkejärjestelmän myönteisiin kehityskulkuihin

Tänä syksynä yhteiskunnassamme on virinnyt toiveikkuutta, kun koronaviruspandemia on hellittänyt rokotekattavuuden kasvaessa ja Suomen talous on lähtenyt porskuttamaan ennusteita paremmin. Keskustelijamme näkevät muun muassa koronakriisin ratkaisuissa ja siitä toipumisessa merkkejä kestävämmästäkin positiivisesta kehityksestä yhteiskunnan eri alueilla.

– Keksintöjen aika ei ole ohi! sanoo työ- ja elinkeinoministeriön alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen.

– Koronarokotekehitys on tästä hyvä esimerkki – pieni Suomi pystyy sellaiseen. Suomessa tehdään hyviä innovaatioita. Pitkän hiljaiselon jälkeen on nyt sellaista pöhinää, että pian näemme uusia ja kiinnostavia lanseerauksia. Sen ei tarvitse olla mikään uusi Nokia. Ei tarvita välttämättä valtavia resursseja, kun on halua löytää ratkaisuja, Pylkkänen kuvaa.

Tilaisuuden juontaja Ylen toimittaja Annika Damström pohtii korona-aikaa työelämän muutoksen näkökulmasta:

– Uskoisin, että koronapandemian myötä työelämään ja yhteiskuntaan kehitetyt joustavat ja ketterät ratkaisut tehdä töitä, tuottaa ja välttää turha byrokratia tulevat lisäämään pidemmälläkin tähtäimellä talouden kasvua ja hyvinvointia.

Pöhinän alla

Mikä sitten tekee Suomesta erityislaatuisen?

– Yhteiskuntamme on historian saatossa osoittanut useassa kriittisessä tilanteessa resilienssiä, joka on mahdollistanut Suomen nousun Euroopan köyhimpiin kuuluneesta kolkasta yhdeksi hyvinvoivimmista yhteiskunnista, pohtii Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä.

Vihriälän mielestä tämä resilienssi voi kantaa pitkälle myös tulevaisuudessa:

– Parhaimmillaan osoittaudumme sellaiseksi toimivaksi ja muutoskykyiseksi yhteiskunnaksi, joka selviää monenlaisista uusista sokeista. Selviämme ilmastonmuutoksesta – sopeudumme ja teemme oman osamme ilmastopolitiikassa – ja selviämme teknologian murroksesta ja jopa väestön ikääntymisestä. Tähän on kelpo edellytykset, kunhan jaksamme kehittää uudistumiskykyämme.

Suuret tulevaisuushaasteet odottavat ratkaisuja

Elämme aikaa, jossa suuret tulevaisuushaasteet kärjistyvät tehokkaita ratkaisuja vaativiksi akuuteiksi ongelmiksi. Ilmastonmuutos on suurin, mutta pitää sisällään myös mahdollisuuksia:

– Energia-ala tulee mullistumaan kiihtyvällä vauhdilla. En hämmästyisi, jos Suomi onnistuisi tarttumaan siitä aukeaviin mahdollisuuksiin tavalla, joka nostaa koko kansantalouttamme, pohtii Helsingin Sanomien taloustoimittaja Tuomas Niskakangas.

Väestöpohjan muutos on koko maailmaa koskettava ilmiö, joka vaikuttaa syvällisesti moniin asioihin yhteiskunnissa. Väestön vanhenemisella on vaikutuksia erityisesti työmarkkinoihin ja siihen on reagoitu Pohjoismassa keskittymällä muun muassa osaamisen kehittämiseen, perhepolitiikkaan, maahanmuuttopolitiikkaan ja uudistamalla eläkejärjestelmiä. (Aiheesta lisää YouTube-videossamme, jossa Sitran johtava asiantuntija Mikko Dufva analysoi väestön ikääntymisen ilmiötä.)

Mitä mahdollista myönteistä kehityskulkua toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes pitäisi tärkeänä?

– Maamme koulutusaste lähtee nousuun. Tällä on vaikutusta talouteen ja tuottavuuskehitykseen. Väestön ikääntyessä on yhä tärkeämpää pitää huolta nuorten koulutuksesta ja satsata heidän osaamiseensa, Siimes vastaa.

Siimes muistuttaa, että koulutukseen liittyy toinenkin näkökulma:

– Toivon, että ymmärrämme tulevaisuudessa yhä paremmin asioiden ja eri sukupolvien välisiä yhteyksiä ja vastavuoroisuutta. Siinä missä työssäkäyvät rahoittavat eläkkeitä, aiemmat sukupolvet ovat rahoittaneet heidän koulutuksensa, Siimes sanoo.

Paratiisia etsimässä – liity seuraan 28.10.

Miksi myönteisiä tulevaisuuskuvia on tärkeää luoda ja levittää? Kysymys on valoisamman näkymän maalaamisesta kansalaisille ja yrityksille, jotka tekevät pitkän aikavälin suunnitelmiaan sen pohjalta, pohtivat keskustelijamme.

Tervetuloa kuulemaan lisää ja keskustelemaan! Järjestämme keskustelutilaisuuden livenä Sofia Helsingissä (Sofiankatu 4, Helsinki) sekä livestriiminä.

• Paikan päälle voit ilmoittautua 20.10. mennessä. Paikkoja on rajoitetusti ja rajaamme yleisön määrää koronatilanteen mukaan. Aamiaista on tarjolla klo 8.30 alkaen.
• Striimin äärelle voi ilmoittautua aina H-hetkelle asti.

Twitterissä sana on jo vapaa tunnisteella #TelaKeskustelu.

Lue lisää tapahtumasivultamme: