Sairausvakuutuslain sekä Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain muuttaminen

Esityksen mukaan sairausvakuutuslakia muutettaisiin lisäämällä säännökset kuntoutustarpeen, jäljellä olevan työkyvyn ja työssä jatkamisen mahdollisuuksien arviointia koskevista ajankohdista pitkittyneellä sairauspäivärahakaudella. Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista annetun lain ammatillisen kuntoutuksen sisältöä koskevaa säännöstä puolestaan muutettaisiin palveluvalikoimaa joustavoittavaksi.

Lausuntomme pääkohtina toteamme seuraavaa:

• Kannatamme esitystä sairasvakuutuslakiin lisättävien työkyvyn, työssä jatkamisen mahdollisuuksien ja kuntoutustarpeen arvioinnin uusista tarkistuspisteistä 150 ja 230 sairauspäivärahapäivän kohdalla.
• Kelan lisäksi myös työterveyshuollon tulisi ottaa uusissa tarkistuspisteissä kantaa ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen osana työhön palaamisen tukitoimia.
• Tuemme Kelan, kunnallisen terveydenhuollon ja työterveyden henkilöstöresurssien lisäämistä, jota voidaan perustella myös uusien tarkistuspisteiden tuomalla työmäärällä.
• Pidämme tärkeänä mahdollista sairasvakuutuslain 90 päivän tarkistuspisteen laajennusta niihin, jotka ovat työterveyspalveluiden ulkopuolella.
• Tarkistuspisteissä tulisi lisätä hoitavan tahon aktiivista tiedottamista sairasvakuutuslain ja työeläkelainsäädännön työkyvyn arviointikriteereiden eroista.

Työkyvyn tarkistuspisteet ja niiden hyödyntämisen mahdollisuudet

Tuemme lainsäädäntökeinoja sairasvakuutuslakiin sisältyvän 30–60–90(-150) -säännön muuttamiseksi. Kannatamme Kelaa velvoittavia lisätarkistuspisteitä kuntoutustarpeen tarveharkintaiselle selvittämiselle 150 ja 230 maksetun sairauspäivärahan kohdalla aiemman 60 päivän lisäksi.

Tällä hetkellä 150 sairauspäivän kohdalla vastuu kuntoutusmahdollisuuksien selvittämisestä kasaantuu liikaa yksilöille, jolloin ihmisten passiivinen käyttäytyminen on todellinen riski jatkotoimien toteuttamisen kannalta. Useampi tarkistuspiste on tarpeen, jotta työntekijöiden muuttuvat tilanteet ja kuntoutustarpeet tulisivat varmasti huomioiduksi pitkittyneellä sairaspäivärahakaudella.

Muutosten ennakoidaan tehostavan työntekijöiden kuntoutustarpeiden arviointi- ja selvittämistoimia. Haluamme korostaa, että uusien työkyvyn tarkistuspisteiden yhteydessä tulisi vielä huomioida, että Kelan lisäksi myös työterveyshuollon tulisi ottaa kantaa erityisesti ammatillisen kuntoutuksen tarpeeseen osana työhön palaamisen tukitoimia.

Toivomme, että sairasvakuutuslakiin ehdotetut muutokset johtaisivat lopulta myös nykyistä tiiviimpään yhteistyöhön työterveyshuollon, työntekijän ja työnantajan välillä sairauspäivärahakauden kuluessa. Työterveyshuollon ulkopuolinen työkyvyn lääketieteellinen arviointi lisääntynee esitettyjen vaikutusarvioiden perusteella jonkin verran uusien kuntoutustarpeiden arviointipisteiden myötä.

Lisäksi myöhempien tarkistuspisteiden kohdalla tulisi lisätä hoitavan tahon tietämystä ja aktiivista tiedottamista sairasvakuutuslain ja työeläkelainsäädännön eroista työkyvyn arviointikriteereiden kohdalla. Muutoinkin olemassa olevat erilaiset työkyvyttömyyden määritelmät eivät saisi tulla yllätyksenä henkilöille sairasvakuutuskauden loppuessa ja mahdollisia jatkotoimenpiteitä (esim. ammatillinen kuntoutus) suunniteltaessa.

Kannamme huolta hallituksen esityksessä ennakoiduista terveyskeskusten ongelmista tuottaa jatkossa tarvittavia lääkärinlausuntoja, mihin vaikuttaa yhtenä merkittävänä taustatekijänä perusterveydenhuollon nykyinen lääkärivaje. Riittävät terveydenhuollon henkilöstöresurssit ja ajantasainen henkilöstön osaaminen sekä tietopohja auttaisivat varmistamaan lakimuutoksen tavoitteiden toteutumista toimijakentässä.

Tuemme Kelan, kunnallisen terveydenhuollon ja työterveyden henkilöstöresurssien lisäämistä, jota voidaan hyvin perustella uusien kuntoutustarpeiden arviointipisteiden tuomalla työmäärällä ja henkilöstön perehdyttämisen tarpeellisuudella.

Pidämme myös tärkeänä parannusehdotuksena hallituksen esityksessä esiin nostettua pidemmän aikavälin mahdollisuutta laajentaa sairasvakuutuslain 90 päivän tarkistuspisteen kohderyhmää myös niihin, jotka ovat nyt työterveyspalveluiden ulkopuolella. Asiaa on syytä pohtia jo lähitulevaisuudessa, koska niin sanottujen epätyypillisten työsuhteiden määrän ennakoitu kasvu saattaa pikaisestikin lisätä tarvetta kyseiselle muutokselle.

Kuntoutuskomitean (2017) ehdotukset ja kuntoutuksen uudistamisen toimintasuunnitelma (2020) antavat kokonaisuudessaan hyvät lähtökohdat kuntoutusjärjestelmän kehittämiseksi. Käsittelyssä olevan hallituksen esityksen lisäksi kuntoutuskentän uudistamistarpeita on syytä tarkastella jatkossa laaja-alaisesti kansalaisten kuntoutustoimenpiteisiin ohjautumisen määrällisen sekä laadullisen parantamisen näkökulmista, jotta työhön paluuta sekä erilaisten tukitoimien käynnistymistä kuntoutuksen osajärjestelmissä pystytään aikaistamaan.