Osinkojen lähdeverotuksen ja kiinteistösijoituksista saatujen voittojen verotus

Lausuntomme pääkohtina toteamme seuraavaa:

• Lähdeveron toteuttaminen työeläkevakuuttajien osalta olisi lainsäädännöllisesti monimutkainen ja hallinnollisesti raskas tapa toteuttaa osinkojen verotusta.
• Työeläkemaksussa on tulevaisuudessa nousupainetta väestörakenteen vuoksi. Lähdeveron säätäminen lisäisi maksun nousupainetta.
• Lähdevero lisäisi työeläkevakuutusjärjestelmän kokonaisverorasitusta samalla, kun valtaosa ulkomaisille eläkerahastoille maksettavista osingoista jäisi edelleen verovapaiksi Suomen solmimien verosopimusten nojalla.

Valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä on tehnyt erittäin hyvän ja kattavan selvityksen lähdeveron toteuttamisesta Suomen verojärjestelmässä. Työryhmä katsoo, että osinkojen 5 prosentin lähdeveroa ei olisi perusteltua ottaa osaksi Suomen verojärjestelmää. Työryhmä päätyy tähän lopputulokseen selvitettyään eri osinkomuotojen verottamisen nykytilaa, säädösperustaa, EU-oikeuden vaikutusta ja verosopimuksia. Työryhmän näkemyksen mukaan lähdeveron toteuttaminen monimutkaistaisi entisestään osinkojen verotusta Suomessa.

Työeläkevakuuttajien osalta työryhmä katsoo, että ehdotettua 5 prosentin lähdeveroa on vaikea sovittaa nykyjärjestelmään. Lisäksi työryhmän käsityksen mukaan mahdollisella uudella osinkojen lähdeverolla ei olisi merkittävää vaikutusta rajat ylittäviin rinnastustilanteisiin, koska valtaosa ulkomaisille eläkerahastoille maksettavista osingoista on verovapaata jo verosopimuksen nojalla.

Työeläkevakuutusmaksu on nykyään yhteensä liki 25 prosenttia palkasta. Maksussa on tulevaisuuden kannalta nousupainetta erityisesti Suomen väestörakenteen vuoksi. Eläkkeensaajien määrä suhteessa työntekijöiden määrään kohoaa edelleen. Myös alhainen syntyvyys vaikuttaa rakenneongelmaan pitkälle tulevaisuuteen.

Työeläkkeiden osittainen rahastointi vähentää maksupainetta. Sijoitustuottojen merkitys eläkejärjestelmän kannalta on kasvanut aikaa myöten. Osinkojen lähdevero aiheuttaisi osaltaan nousupainetta työeläkevakuutusmaksuun. Suomessa, kuten useimmissa EU-maissa, sovelletaan eläkesäästämisen verotuksessa käytännössä EET-järjestelmää (exempt contributions, exempt investment income and capital gains of the pension institutions, taxed benefits). Tämä tarkoittaa, että eläkesäästäjien maksamat eläkemaksut ja eläkelaitosten sijoitustoiminnan tuotot ja pääoman arvonnousu ovat verottomia, mutta eläke-edut ovat verollisia. Työryhmä toteaakin, että mahdollinen uusi osinkojen lähdevero aiheuttaisi sen, että kotimaisten osinkojen kohdalla poikettaisiin EET-mallista, kun taas muut sijoitusinstrumentit ja esimerkiksi ulkomailta saadut osingot olisivat edelleen Suomessa verovapaita. Mikäli työeläkevakuuttajat joutuisivat uuden lähdeverotuksen kohteeksi, tämä lisäisi eläkejärjestelmän tosiasiallista verorasitusta.