EU:ssa haetaan linjaa työllisyysasioille – työeläkejärjestelmällä annettavaa työkyvyn teemaan
Tällä viikolla EU:n agendalla on sosiaalisen pilarin toimintasuunnitelma, sillä 7.–8. toukokuuta pidetään Eurooppa-neuvoston jäsenten sekä EU-tason työmarkkinaosapuolten sosiaaliasioiden huippukokous puheenjohtajamaa-Portugalin Portossa. Kokouksen viimeisenä päivänä jäsenvaltioiden on määrä hyväksyä komission toimintasuunnitelmaa koskeva julkilausuma.
Yhteiskuntavaikuttamisen päällikkömme Janne Pelkonen pitää hyvänä, että kaivatut työllisyyden kehittämisen näkökulmat ovat nyt voimakkaasti esillä. Eläkeasiat taas ovat uudessa toimintasuunnitelmassa aiempaa pienemmällä painolla ja köyhyyden vähentämistavoitekin on suunnattu enemmän nuoriin ikäluokkiin ja lapsiin. Toimintasuunnitelmassa käsitellään myös sukupuolten välisiä eläke-eroja sekä komission tulevaa kartoitusta lastenhoidon ajalta kertyvistä eläkeoikeuksista.
Sosiaalisen pilarin hanke tulossa päivitettäväksi
EU:n komissio julkaisi maaliskuussa toimintasuunnitelmansa vuonna 2016 aloitetun sosiaalisen pilarin hankkeen päivittämiseksi. Pilari on pitemmän aikajänteen työtä EU:n työllisyys- ja sosiaalisen kehitykseen vaikuttamiseksi.
Pelkonen pitää tärkeänä pilarin työllisyystavoitteita ja nostaa esille lääkinnällisten, sosiaalisten ja ammatillisten kuntoutuskeinojen roolin. Sosiaalisen pilarin suunnitelmat eivät edelleenkään huomioi riittävästi työntekijöitä, jotka ovat osatyökykyisiä tai vaarassa menettää työkykynsä, vammaisstrategiasta erillisenä toiminnan alueena.
Suomessa työeläkevakuuttajien ja Kelan tarjoaman ammatillisen kuntoutuksen avulla voidaan auttaa ihmistä jatkamaan työkyvylle sopivassa työssä, jos työkyvyttömyyden uhka on olemassa.
– Terveydenhuollon kykyyn tunnistaa työkyvyttömyyden uhkia, kuten myös sosiaaliturvajärjestelmien automaattiseen kykyyn ohjata ihmisiä kuntoutuspalveluihin, tulisi kiinnittää enemmän huomiota kaikissa jäsenvaltioissa, Pelkonen kertoo.
Myös Suomen kanta pilarikeskusteluissa on ollut, että EU-tasolla tulee kiinnittää erityistä huomiota työolosuhteisiin ja sairauspoissaolojen sekä työkyvyttömyyden riskien vähentämiseen. Kysymys on paitsi ihmisten toimeentulosta myös hyvinvointiyhteiskunnan ja sosiaalivakuutuksen rahoituspohjan vahvistamisesta väestön ikääntymisen luodessa painetta.
Indikaattorit myös vaikuttamisen paikka
Pelkonen nostaa esille EU:n indikaattorit myös vaikuttamisen paikkana. Työkykyyn liittyviä sosiaali-indikaattoreita tulisi kehittää samalla, kun niin sanottua sosiaalista tulostaulua uudistetaan. Pilarihankkeessa kehitetty tulostaulu seuraa sosiaalisten oikeuksien ja elinolojen kehitystä jäsenvaltioissa.
– Työurien pidentyminen on Euroopassa myös yhä enemmän ihmisten henkilökohtaisen osaamisen kehittämisen varassa läpi työuran, kun työmarkkinoilla on eläkeikien nousun myötä yhä ikääntyneempiä työntekijöitä. Pilarissa on mukana vahva jatkuvan oppimisen kehittäminen ja tavoitteet, missä vähintään 60 prosentin kaikista aikuisista olisi osallistuttava koulutukseen vähintään kerran vuodessa, Pelkonen sanoo.