SOSTE ja Tela haastavat pohtimaan julkisen talouden pitkän aikavälin vaihtoehtoja

Mitä väestön ikääntyminen tarkoittaa pitkällä aikavälillä julkisen palvelulupauksen kannalta? Miten Suomi pystyy sopeutumaan ja millaisia vaihtoehtoja siihen on? Luvassa on keskustelutilaisuuksia ja puheenvuoroja aina vuoden 2023 eduskuntavaaleihin saakka.

SOSTEn ja Telan yhteishankkeen ”Ikääntyvä yhteiskunta koronapandemian jälkeen” tavoitteena on virittää yhteiskunnallista keskustelua julkisen sektorin roolia ja kokoa koskevista valinnoista koronan jälkeisessä maailmassa. Hankkeen pääteemoina ovat

• Ikääntyvän yhteiskunnan tarpeet ja niiden yhteys julkisen talouden kokoon ja kokonaisveroasteeseen
• Koulutustason nosto ja sen yhteys työllisyyden ja tuottavuuden parantamiseen

Teemojen alla käsitellään verotusta ja vakuuttamista sekä yksityisen ja julkisen vakuuttautumisen kannustinvaikutuksia sekä pohditaan globaalien ja eurooppalaisten pelisääntöjen ja tavoitteiden vaikutuksia. Miten tulevaisuudessa – niin normaali- kuin kriisiaikoina – mahdollistetaan pitkäjänteinen yhteiskuntapolitiikka ja sukupolvisopimukset?

– Hyvinvointipalvelujen kysyntä kasvaa väistämättä. Nyt on syytä keskustella yhteiskuntapolitiikan suurista valinnoista. Pitääkö julkisen sektorin kasvaa palvelujen kysynnän kasvaessa ja pitääkö julkisen sektorin kerätä kasvun rahoittamiseksi aikaisempaa enemmän veroja? Vai pitääkö julkisen sektorin tehtäviä vähentää, koska resurssit eivät riitä tai veronkorotukset haittaavat liikaa talouden toimintaa? Ja mitä nämä valinnat käytännössä tarkoittaisivat? kertoo SOSTEn pääsihteeri Vertti Kiukas.

Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimeksen mukaan kysymystä sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta pitäisi tarkastella paljon nykyistä laajemmin. Se ei tyhjene pelkkään kysymykseen eläkkeistä.

– Koulutus on merkittävä tulonsiirto vanhemmilta ikäluokilta nuoremmille. Suomalaisessa sukupolvi- ja talouskeskustelussa tuntuu unohtuvan se, että mitä ikääntyneempää väestö on, sitä tärkeämpää koulutustasosta on pitää huolta. Koulutus on tulevan talouskasvun ja tuottavuuden kasvun avaintekijöitä. Korkeampi tuottavuus keventää rasitusta, joka nuoremmille polville aiheutuu vanhusten suuresta määrästä, sanoo Siimes.

Telassa on aiemminkin syvennetty yhteiskunnallisen keskustelun teemoja kumppanuuksien avulla. Viimeisimpänä Tela oli mukana Väestöliiton väestöpoliittisen asiantuntijaraportin valmistelussa.

Mukana kymmenen vaikuttajaa

Hankkeessa ovat mukana Turun apulaisprofessori Mirkka Danielsbacka, Sitran vanhempi neuvonantaja Tapio Huttula, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Seija Ilmakunnas, taloustieteilijä ja Tukholman yliopiston professori Markus Jäntti, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander, europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen, poliitikko ja tietokirjailija Osmo Soininvaara, entinen poliitikko ja elinkeinoelämän vaikuttaja Christoffer Taxell, Helsingin yliopiston ja Valtion taloudellisen tutkimuskeskuksen julkistalouden professori Roope Uusitalo ja Helsingin yliopiston työelämäprofessori Vesa Vihriälä. Puheenjohtajana toimii Väestöliiton toimitusjohtaja Eija Koivuranta.

Hanketta vetävät SOSTEsta pääekonomisti Jussi Ahokas ja erityisasiantuntija Aleksi Kalenius sekä Telasta yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen ja johtava ekonomisti Risto Vaittinen. Hanke on foorumi keskustelulle ja se tuottaa julkisia puheenvuoroja ja tilaisuuksia aina vuoden 2023 eduskuntavaaleihin asti.

Lisätietoja:

SOSTEsta:

pääsihteeri Vertti Kiukas, puh 040 592 4287, vertti.kiukas@soste.fi

pääekonomisti Jussi Ahokas, puh 050 308 6870, jussi.ahokas@soste.fi

erityisasiantuntija Aleksi Kalenius, puh 040 574 1618, aleksi.kalenius@soste.fi

Telasta:

toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes, puh 0400 414 303, suvi-anne.siimes@tela.fi

yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, puh 050 559 5894, janne.pelkonen@tela.fi

johtava ekonomisti Risto Vaittinen, puh 045 180 0625, risto.vaittinen@tela.fi