Työkyvyttömyysriskin hallinta palvelee sekä yksilöä että työeläkejärjestelmää

Finanssivalvonta on antanut työkyvyttömyysriskin hallintatoimiin liittyen vuonna 2016 erillisen ohjeen, jota työeläkeyhtiöt omassa toiminnassaan noudattavat. Työeläkeala on myös itse puhunut pitkään työkyvyttömyysriskin hallinnan tavoitteiden ja varojen käytön reunaehtojen tarkemman määrittelyn puolesta.

Työkyvyttömyysriskin hallinnan tavoitteena on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle. Ennenaikainen työkyvyttömyys ja työkyvyttömyyseläkkeet ovat iso kuluerä työeläkejärjestelmälle. Työeläkevakuuttajien toteuttamilla työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyvillä toimenpiteillä on siten vaikutusta koko eläkejärjestelmän rahoitukseen ja taloudelliseen kestävyyteen. Työntekijöiden työkyvyn säilyminen ja työurien jatkaminen on myös koko yhteiskunnan kannalta tärkeää. Lisäksi yksilön näkökulmasta työelämässä jatkaminen on aina taloudellisesti parempi vaihtoehto kuin ennenaikaiselle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen.

Yksityisalojen työeläkemaksuun sisältyy erillinen osa työkyvyttömyysriskin hallinnalle. Tällä maksuosalla kerättyjä varoja työeläkeyhtiöt voivat käyttää työkyvyttömyysriskin hallintaan liittyviin toimenpiteisiin Finanssivalvonnan ohjeiden mukaisesti.

Vuonna 2019 tällä työkyvyttömyysriskin hallintaan varatulla maksulla katettiin kuluja työeläkeyhtiöiden tilinpäätöstietojen mukaan yhteensä 16,1 miljoonalla eurolla. Työeläkejärjestelmän maksamien työkyvyttömyyseläkkeiden kokonaismeno samaisena vuonna oli puolestaan 1,78 miljardia euroa.

Melanen viittaa kirjoituksessaan myös eläkerahastoihin. Kaikkien työeläkevakuuttajien (sisältäen niin ­työeläkeyhtiöt, eläkekassat ja -säätiöt, julkisalojen eläkelaitokset sekä muut lakisääteistä eläketurvaa hoitavat eläkevakuuttajat) yhteenlaskettu sijoitusvarallisuus viime vuoden lopussa oli 221 miljardia euroa.

Rahastoja ja niiden sijoitustuottoja käytetään joka vuosi työeläkkeiden maksuun. Esimerkiksi viime vuonna rahastoista ja niiden tuotoista katettiin maksettavia työeläkkeitä ennakkotietojen mukaan vajaalla kuudella miljardilla eurolla. Tulevaisuudessa rahastoilla katetaan yhä suurempi osa eläkemenoista, yksityisaloilla pitkällä aikavälillä noin neljäsosa vuosittain.

Eläkerahastoissa on kaikkien nykyhetkellä ja menneisyydessä työssä olleiden ikäluokkien varoja, eli oma siivunsa on myös esimerkiksi työuraansa vasta aloittelevilla, 1990-luvulla syntyneillä. Tästä syystä rahastoja ei voida koskaan purkaa kokonaan tyhjiin, sillä niihin kertyy jatkuvasti uusien ikäluokkien eläkkeitä varten rahastoitavia varoja.