Ratkaisuja pitkiin sairauslomiin – Kela ja Tela haluavat edistää mielenterveyspotilaiden työhön paluuta

Kela ja Työeläkevakuuttajat Tela näkevät, että lääkäreiden osaaminen on keskeisessä asemassa, kun halutaan helpottaa mielenterveyspotilaiden työhön paluuta. Uusia näkökulmia pitkittyviin sairauspoissaoloihin tarvitaan, sillä maksettujen sairauspäivärahapäivien määrällä mitattuna mielenterveyden häiriöt ovat olleet merkittävin sairausryhmä jo vuodesta 2018. Vuonna 2019 mielenterveyssyyt ohittivat tuki- ja liikuntaelinsairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyseläkkeen perusteena. Vuonna 2020 mielenterveyden häiriöiden sairausryhmä kasvoi entisestään.

Hoidon tavoitteeksi työkyvyn säilyminen ja palauttaminen

Kelan johtavan ylilääkärin Janne Leinosen mukaan mielenterveysdiagnoosista ei saisi automaattisesti seurata työkyvyttömyyttä ja vaihtoehtoja sairauslomalle tulisi pohtia jo sairauden hoidon alkuvaiheessa. Tämä edellyttää, että lääkärit tuntisivat nykyistä paremmin Kelan, työeläkelaitosten ja työterveyshuollon tarjoamia keinoja työhön paluun tueksi.

Myös Kelan ylilääkäri Marjo Parkkila-Harju painottaa, että keinoja työssä jatkamisen ja työhön paluun tueksi pitäisi tarjota riittävän varhain.

– Pidän hyvin tärkeänä, että myös muilla kuin työterveyslääkäreillä olisi hyvät valmiudet arvioida potilaan työkykyä. Tärkeää olisi myös aina ottaa asia potilaiden kanssa puheeksi jo hoidon ja kuntoutuksen alkuvaiheessa, ennen kuin työkyvyttömyys pitkittyy.

Kelalla, työeläkelaitoksilla ja työterveyshuollolla on jo keinoja tukea töihin paluuta, mutta niitä ei tunneta tarpeeksi hyvin erityisesti perusterveydenhuollossa.

– Työkaluja, joita lääkärit voisivat käyttää ja suositella potilaille, ovat esimerkiksi osasairauspäiväraha, työterveyshuollon järjestämä työkokeilu sekä Kelan ja työeläkevakuuttajien järjestämä ammatillinen kuntoutus, Parkkila-Harju jatkaa.

Lääkäreille uusia työkaluja verkkoseminaarissa

Kelan ja Telan yhteinen koulutus 17.3.2021 tarjoaa uusia näkökulmia ja keinoja tilanteeseen, jossa potilaan mielenterveysongelma uhkaa johtaa työkyvyttömyyteen. Verkkoseminaarissa yli 700 lääkäriä kuulee tapausesimerkkien avulla keinoista, joilla voi tukea potilaan työkykyä hoito- ja kuntoutusprosessien eri vaiheissa. Tavoitteena on, että jatkossa mahdollisimman moni mielenterveyspotilas hyötyisi niistä Kelan ja työeläkelaitosten palveluista, joilla voidaan edistää hänen kuntoutumistaan, pysymistään työssä ja palaamistaan työhön.

Koulutuksessa pyritään kirkastamaan esimerkiksi niin sanottua 30–60–90-sääntöä. Sen tarkoitus on edistää tiivistä yhteistyötä työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja muun terveydenhuollon kanssa työkyvyn varhaisessa tukemisessa. Lisäksi sääntö ohjaa lääkäriä ottamaan varhemmin kantaa jäljellä olevaan työkykyyn sekä työssä jatkamisen ja työhön palaamisen mahdollisuuteen. Tarkistuspisteillä on pyritty edistämään työnantajan, työntekijän, työterveyshuollon ja vakuutuslaitoksen vuoropuhelua, jotta vältyttäisiin pitkittyvältä sairauslomalta.

Ammatillisen kuntoutuksen kehittämiseen kannattaa panostaa

– Ammatillinen kuntoutus, jota sekä Kela että työeläkevakuuttajat järjestävät, on tärkeässä roolissa, kun työntekijöitä ja yrittäjiä autetaan jatkamaan työelämässä, vaikka työkyky syystä tai toisesta olisi heikentynyt, sanoo Telan yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen.

– Kysymys on työurien pidentämisestä, joka on ollut keskeinen yhteiskuntapoliittinen tavoite jo vuosikymmeniä. Työikäiset luokat pienentyvät jatkuvasti. Kutistuvalla kansakunnalla ei ole varaa siihen, että kolmannes vuosittain työeläkkeelle siirtyvistä jää nimenomaan työkyvyttömyyseläkkeelle.

Vuonna 2019 työkyvyttömyyseläkkeelle jäi 20 300 henkilöä. Kaikkiaan työeläkejärjestelmästä jäi eläkkeelle 65 000.

Telassa on eläkealan ylilääkäreiden kanssa laadittu työeläkekuntoutuksen strategiapaperi, joka kuvaa suomalaisten työkyvyn tilaa sekä kehittämisen paikkoja hoito- ja kuntoutusprosessissa ja työeläkekuntoutuksen keinovalikoimassa.

**

Tilaisuuden esitysaineistot ja tallenne ovat verkkosivuillamme.

**

Korjaus 19.3.2021: Tekstiä on täsmennetty työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrän osalta.

Lisätietoja:

Kela, ylilääkäri Marjo Parkkila-Harju, puh. 050 408 3074, etunimi.sukunimi@kela.fi

Tela, yhteiskuntavaikuttamisen päällikkö Janne Pelkonen, puh. 050 559 5894, etunimi.sukunimi@tela.fi