Pandemiasta huolimatta työeläkevarat kasvoivat 6 miljardia vuonna 2020
Suomalaisten työeläkkeiden rahoituksessa käytettävät eläkevarat nousivat 6 miljardilla vuonna 2020 koronaviruspandemiasta huolimatta. Loppuvuosi oli elpymistä pandemian viime keväänä aiheuttamasta laskusta. Varoja oli vuoden lopussa yhteensä 222* miljardia euroa.
– Työeläkesijoituksille vuosi oli lopputulokseltaan kohtuullisen hyvä, kun ottaa huomioon koronan aiheuttaman suuren notkahduksen rahoitusmarkkinoilla sekä rajoitukset elinkeinoelämässä ja ihmisten arjessa, toteaa Työeläkevakuuttajat Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
Vuosi 2020 oli Koivurinteen mukaan työeläkesijoituksille vuoristorata. Eläkevarat jatkoivat vuoden 2020 viimeisellä vuosineljänneksellä elpymistään koronapandemian aiheuttamasta jyrkästä laskusta. Viimeisellä neljänneksellä saavutettiin koronaa edeltävää taso ja vuosi päättyi varojen kasvuun.
– Työeläkevakuuttajat saavuttivat 4,6 prosentin reaalisen vuosituoton, mitä voidaan pitää hyvänä tuloksena koronavuodelta, kertoo Koivurinne.
Sijoitusmarkkinoiden romahduksessa maaliskuussa 2020 varat supistuivat muutamassa viikossa 215 miljardista 193 miljardiin. Loppuvuoden eli huhti-joulukuun aikana varat elpyivät 28 miljardilla yhteensä 222 miljardiin euroon. Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysistä. Koivurinne kertoo tarkemmin oheisella videolla.
Läpimurrot rokotekehityksessä tukivat sijoitusmarkkinoita
– Varojen elpyminen oli pitkälti osakemarkkinoiden toipumisen ansiota. Talouden voimakkaat elvytystoimet ja positiiviset tulokset rokotekehityksessä vaikuttivat osakemarkkinoihin myönteisesti, Koivurinne kuvaa.
Työeläkevakuuttajien osakesijoitusten tuotot olivat vuoden ajalta reaalisesti keskimäärin 7,9 prosenttia. Korkosijoitusten tuotot olivat reaalisesti keskimäärin 1,2 prosenttia, kiinteistösijoitusten tuotot 1,3 prosenttia ja vaihtoehtoisten sijoitusten eli pääasiassa hedgerahastojen tuotot 3,6 prosenttia.
Kaikkialla maailmassa tunnelmaa on synkentänyt pandemian pitkittyminen ja huoli talousvaikutuksista.
– Rahoitusmarkkinoiden kehityksen rinnalla huomio kohdistuu jatkuvasti reaalitalouden näkymiin. Epävarmuutta aiheuttavat nyt rokotetuotannon ja -jakelun takkuaminen sekä yritysten tilanne kriisin edelleen pitkittyessä, sanoo Koivurinne.
Talouden ja työllisyyden kehityksellä on merkitystä myös työeläkkeiden rahoitukselle, sillä varat ja niiden tuotot ovat vain osa rahoitusta.
Sijoitusjakaumassa vain pientä muutosta
Työeläkesijoitusten omaisuuslajikohtainen jakautuminen muuttui hieman vuoden 2020 aikana. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (52 %) kohosi kaksi prosenttiyksikköä osakkeiden arvostustasojen muutoksen takia. Korkosijoituksien osuus (32 %) supistui noin kaksi prosenttiyksikköä. Kiinteistösijoituksien osuus (9 %) pysyi lähes samana ja vaihtoehtoisten sijoituksien osuus (8 %) pieneni alle prosenttiyksikön.
– Sijoitusympäristössä, jossa hyvien tuottojen löytäminen oli jo ennestään haastavaa, pitkittynyt koronaviruspandemia on lisännyt vaikeuskerrointa. Esimerkki haastavuudesta on korkosijoitusten osuuden supistuminen pitemmällä aikajänteellä. Taustalla on finanssikriisin elvytyksestä alkanut pitkittynyt matala korkotaso, jonka takia korkosijoituksia on jo vuosikymmenen ajan jouduttu korvaamaan paremmin tuottavilla osakkeilla, pääomasijoituksilla ja muilla vaihtoehtoisilla omaisuuslajeilla, kertoo Koivurinne.
Koivurinne muistuttaa eläkesijoittamisen pitkästä aikajänteestä.
– Varojen kehitystä tarkastellaan vuosikymmenten aikajänteellä. Pitkälle tulevaisuuteen ulottuvat nimittäin myös kokonaiseläkevastuut eli tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet, Koivurinne sanoo.
Vastuita on noin 700 miljardin arvosta. Valtaosa on tarkoitus rahoittaa kerättävillä työeläkemaksuilla, mutta eläkevaroilla on kasvava rooli.
Sijoitusten maantieteellinen jakautuminen muuttui aavistuksen kuluneen vuoden aikana. Kotimaan sijoitusten osuus (25 %) kohosi kaksi prosenttiyksikköä. Muulle euroalueelle (17 %) sekä euroalueen ulkopuolelle (58 %) kohdistuneiden sijoitusten osuudet laskivat kumpikin noin prosenttiyksikön. Sijoitusosuuksien muutoksiin vaikuttavat nettovirrat eli ostojen, myyntien ja erääntymisten välinen erotus.
***
Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta. Seuraavan sijoitusanalyysimme vuoden 2021 ensimmäisen vuosineljänneksen tilanteesta julkaisemme touko-kesäkuun vaihteessa.
**
*Tekstiä on tarkennettu varojen määrän osalta.
Lisätietoja:
