Digikuilu on tuonut jakolinjan eläkeläisten välille
Eläkeläisten hyvinvointi ja toiminnan mahdollisuudet ovat asioita, joissa ihmisten väliset erot ovat korona-aikana kärjistyneet, on Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimiehen näppituntuma. Digikuilu lisää eroja.
Eläkeläiset ajatellaan helposti yhdeksi ryhmäksi, vaikka niin ei tietenkään ole. Yli 1,6 miljoonan eläkeläisen joukossa kirjoa riittää. Noin 1,5 miljoonassa vanhuuseläkeläisessäkin on kymmenien vuosien ikäeroja, varallisuuseroja, eroja koulutustasossa, ammattitaustoissa, terveydessä ja elintavoissa – aivan kuten koko kansassa.
Eroja on myös digiosaamisessa. Kovasti yksinkertaistaen: digikuilu erottaa vanhimmat eläkeläiset nuorimmista, toimihenkilöammateissa toimineet ruumiillista työtä tehneistä.
Eläkeläiset ry:n toiminnanjohtaja Jan Koskimies on tästä digikuilusta huolissaan. Koskimies luotsaa tätä Suomen vanhinta valtakunnallista eläkeläisjärjestöä, joka toimii tänä vuonna puheenjohtajana kuuden valtakunnallisen eläkeläisjärjestön yhteistyöelimessä, EETU ry:ssä.
Eläkeläiset ry:llä on noin 200 paikallisyhdistystä eri puolilla maata, ja siten kohtuullisen hyvin sormi jäsentensä pulssilla. Korona-aikana sitä on tosin pitänyt tunnustella kauempaa. Siinä on auttanut digiloikka, jonka myös eläkeläisten toiminta on osin joutunut ottamaan.
Digiloikka on kuitenkin koskenut vain osaa eläkeläisistä.
Digitalisaatiossa välttämätöntä pysyä mukana
‒ Työelämässä digiloikka oli vain tehtävä, ja se onkin monelta osin siirtynyt uuteen maailmaan. Eläkeläis- ja kansalaistoiminnassa ylipäätään se ei tapahdu yhtä automaattisesti, mutta ei siitä kehityksestä saisi pudotakaan. Eläkeläiset ehkä tarvitsevat askelen kerrallaan etenemistä, Koskimies arvioi.
‒ Kansalaisvaikuttamisen, demokratian ja kansalaisten mielipiteiden esillepääsyn kannalta digitalisaatiossa mukana olo on aivan välttämätöntä. Tästä olemme järjestössä huolissamme.
‒ Olemme muun muassa kouluttaneet jäsenyhdistyksiämme etäkokousten järjestämisessä. Järjestöbyrokratia siirtyy varmasti verkkoon, ja monissa yhdistysten tilaisuuksissa voi olla mukana myös etäyhteydellä.
‒ Mekin olemme siirtäneet koulutuksiamme verkkoon koronan takia. Toki ne tavoittavat vain digitaitoiset. Postitettavalla jäsenkirjeellä tavoitamme kaikki jäsenet.
Yksinäisyys voi korostua ilman digitaitoja
Koskimies puhuu sukupolvisiirtymästä.
‒ Vanhimmat eläkeläissukupolvet, jotka eivät ole käyttäneet työelämässään tietotekniikkaa, ovat huomattavasti heikommassa asemassa kuin äskettäin eläkkeelle siirtyneet tai nyt siirtyvät.
‒ Kaikkein heikoimmassa asemassa koko korona-ajan ovat ne yksin asuvat ikääntyneet, joilla ei kenties ole paljon sukulaisia ja tuttavia. Järjestötoiminta on monelle tärkeä henkireikä. Jos ei ole tietotekniikkataitoja, yksinäisyys on nyt voinut koskettaa entistä enemmän.
Sosiaalisia verkostoja omaavat ovat elämässä vahvemmilla. Niin tässäkin: monet iäkkäät ovat saaneet käytännön apua asioihin lapsilta tai muilta sukulaisilta – on kyse sitten kaupassakäynnistä tai it-tuesta.
Järjestötoiminnan ydin on vuorovaikutus
Koskimies määrittelee eläkeläistoiminnan kahtalaiseksi: se on sekä eläkeläisten etujen ajamista ja heidän tarpeidensa esillä pitämistä yhteiskunnassa että yhteisö, johon voi halutessaan kuulua.
Eläkeläiset ry:n jäsenyhdistyksissä koetetaan tehdä työtä yhteisöllisyyden ylläpitämiseksi, Koskimies kertoo. Talkoilla tehdään jäsenkirjeitä, pyöritetään soittorinkejä, järjestetään kaupassakäyntiapua. Yhdistyksissä kannustetaan liikkumaan ulkona, käymään luonnossa ja retkeilemään. Tunnuslause on ”Liikumme kohti parempaa”.
Keväästä syksyyn alueyhdistykset järjestivät kokouksia ulkona. Ne ovat siirtäneet liikunta- ja harrastusryhmiään ulos mahdollisuuksien mukaan. Talven tullen on kehitetty myös muita konsteja.
‒ On kokoonnuttu esimerkiksi autoissa parkkipaikalla. Ihmisillä on kännykät ja kahvit termoksessa, ja siinä puhutaan, turvallisesti omassa autossa, Koskimies kertoo esimerkin.
‒ Järjestötoiminnan ydin pysyy kuitenkin fyysisenä. Se on yhdessä olemista, toisten tapaamista, keskusteluja ja vuorovaikutusta. Se on voima, jota järjestötoiminnasta saa.
Pienimpien eläkkeiden korotukseen saatava automatiikkaa
Oli koronaa tai ei, yksi asia näyttää pysyvän: eläkeläisten toimeentulo pienimpien eläkkeiden varassa on heikkoa. Se on Suomessa edelleen ongelma, ja se puhuttaa eläkeläisiä, Koskimies sanoo.
‒ Jokainen hallitus toistaa, että pienimpiin eläkkeisiin on tehtävä tasokorotus. Niitä on tehtykin, varsinkin takuueläkkeeseen. Mielestäni tähän olisi saatava mekanismi, joka korottaisi automaattisesti pienimpien eläkkeiden lähtötasoa. Keskimääräisten eläkkeiden ja pienimpien eläkkeiden erothan kasvavat koko ajan. Jotain automatiikkaa olisi saatava, että tähän ei tarvitsisi palata aina uudelleen ja uudelleen.
Vakaa eläketulo on keskeisen tärkeä asia
Eläkeläisten toimeentuloon vaikuttaa eläkkeen lisäksi myös moni muu asia, Koskimies muistuttaa. Niitä ovat sukupuoli, asumismuoto, asuinpaikka, asuuko yksin vai puolison tai perheen kanssa sekä terveydentila.
‒ Toimeentuloa pitäisi katsoa aina laajemmin kuin vain eläkkeen kautta. Pidämme sen takia esillä, että Suomeen tarvitaan laaja eläkeläisköyhyyden torjuntaohjelma.
Toinen eläkeläisille tärkeä kysymys on se, että eläkejärjestelmä pysyy vakaana.
‒ Vakaa eläketulo ja sen säilyminen on eläkeläisille aivan keskeinen asia. Siis eläkejärjestelmän vakaus.
Korona-aika voisi olla alkua uudelle yhteisöllisyydelle
Palataan vielä korona-aikaan. Koskimiehestä on selvää, että se jättää jälkensä yhteiskuntaan. Se vaikuttaa eri sukupolviin eri tavoin, ja siitä voisi Koskimiehen mielestä sukeutua solidaarisuutta sukupolvien välille. Kaikki ovat joskus olleet nuoria, ja suurin osa meistä on joko nykyisiä tai tulevia eläkeläisiä. Nuoruuteen kuuluu se, että sosiaalisia suhteita on enemmän. Eläkeläisen etu taas on vakaa eläketulo.
‒ Tämä voisi olla Suomessa myös alku uudelle yhteisöllisyydelle. Tuetaan toinen toisiamme.
Fakta: Huolta pienistä eläkkeistä
- Eläketurvakeskuksen tammikuussa julkaisema tutkimus, Luottamus eläketurvaan vuonna 2019: Kyselytutkimus eläketurvaan liittyvistä näkemyksistä, vahvistaa Jan Koskimiehen kertomaa. Kolme neljäsosaa suomalaisista on tutkimuksen mukaan huolissaan pienituloisten eläkeläisen toimeentulosta. Tästä ovat huolissaan varsinkin naiset – kenties siksi, että naisten eläkkeet ovat keskimäärin satoja euroja pienempiä kuin miesten. Se johtuu yleensä naisten työhistoriasta.
- Suomalaisista 70 prosenttia luottaa eläkejärjestelmään. Sen sijaan vain joka neljäs pitää sitä selkeänä tai oikeudenmukaisena.
- Tilastokeskuksen mukaan eläkeläisistä noin 15 prosenttia oli pienituloisia vuonna 2019. Koko väestöstä pienituloisia oli runsaat 12 prosenttia. Pienituloisuuden raja on tässä Eurostatin määritelmän mukainen: pienituloinen on henkilö, jonka tulot ovat alle 60 prosenttia koko väestön keskimmäisestä tulosta (mediaanista).
Hei eläkeläisjärjestön aktiivi, merkitse jo kalenteriin!
Osana yhteistyötämme eläkeläisliittojen etujärjestö EETU ry:n kanssa järjestämme eläkeläisjärjestöjen hallinnoille ja aktiiveille verkkotilaisuuden, jossa paneudutaan ajankohtaisiin eläke- ja yhteiskuntapolitiikan teemoihin. Torstaina 15.4. klo 10.00-12.15 pidettävässä webinaarissamme käsitellään muun muassa eläkkeiden rahoituksen kestävyyttä sekä merkittäviä meneillään olevia uudistuksia ja kehittämishankkeita. Osallistujat voivat kommentoida ja esittää kysymyksiä chatin kautta.
Webinaari on tarkoitettu EETU ry:n jäsenliittojen hallinnoille ja aktiiveille.
Lisätietoa ja ilmoittautumisohjeet tulossa pian sivuillemme. Tervetuloa langoille!