Yrittäjien ja palkansaajien eläkkeet – kaksi eri maailmaa?
Palkansaajalla työeläkettä kertyy palkan perusteella. Palkasta peritään eläkemaksua, jonka työnantaja ja työntekijä maksavat yhdessä. Yrittäjällä tulevaan eläkkeeseen vaikuttava ”palkka” on YEL-työtulo, jonka tulee perustua yrittäjän työpanoksen arvoon. Äkkiseltään voi vaikuttaa siltä, että kyseessä olisi kaksi eri maailmaa. Lähempi tarkastelu näyttää toisin.
Yrittäjän eläkemaksun perustana YEL-työtulo. Se on summa, joka voitaisiin maksaa palkkana yhden vuoden aikana jollekulle samasta työstä. Eläkemaksussa on kyse pakollisesta sosiaalivakuutuksesta sekä palkansaajalla että yrittäjällä. Kummassakin tähdätään samaan: riittävään eläketurvaan tasavertaisilla säännöillä. Monelta osin myös tekninen toteutus on samanlaista.
Moni yrittäjä määrittelee työtulonsa liian alhaiseksi suhteessa työpanokseensa. Puhutaan alivakuuttamisesta, jolloin yrittäjän työeläke ja sosiaaliturvaetuudet jäävät usein pieniksi. Muun muassa tämän takia YEL-järjestelmän uudistamistyö on käynnistynyt sosiaali- ja terveysministeriössä.
Palkansaajilla työeläkkeen kertyminen on yksiselitteistä. Työnantajan vastuu on huolehtia työntekijöidensä työeläkevakuutuksesta. Työeläkettä siis kertyy ilman että palkansaajan tarvitsee suoda sille ajatustakaan.
– Palkansaajan tapaus on hyvin yksinkertainen: eläkemaksu ja -karttuma on tietty prosentti palkasta. On hyvin yksiselitteistä, minkä verran työeläkemaksua maksetaan ja paljonko eläkettä karttuu, kertoo Jaakko Kiander. Hän on Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimuksesta, tilastoista ja suunnittelusta vastaava johtaja.
Yrittäjillä osin omalla vastuulla
Yrittäjä huolehtii omasta eläkevakuutuksestaan, YEL-vakuutuksesta. Hän valitsee itse, mistä työeläkeyhtiöstä vakuutuksensa ottaa ja hoitaa eläkemaksujen maksamisen. Maanviljelijöitä, metsänomistajia ja muita maatalousyrittäjiä palvelee Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela.
Eläkemaksun ja -karttuman määrittelevää ”palkkaa” yrittäjällä ei ole samalla tavalla kuin palkansaajalla. Vakuutusmaksun määrä perustuu niin sanottuun YEL-työtuloon. Lain mukaan YEL:n mukaisen työtulon tulee vastata sellaista palkkaa, joka olisi maksettava, jos yrittäjän työn tekisi joku toinen yhtä ammattitaitoinen henkilö yrittäjän sijaan.
Eläketurvakeskus laatii työtulo-ohjeet ja antaa minimisuositukset ammattialakohtaiselle YEL-työtulolle. Lisäksi työeläkevakuuttajilla on työtulon määrittelyn avuksi laskureita ja ohjeita. Yrittäjä arvioi työtulonsa ohjeiden avulla ja työeläkeyhtiö vahvistaa sen. YEL-vakuuttamista valvoo Eläketurvakeskus.
Mitä enemmän maksuja, sitä enemmän eläkettä – ja muuta sosiaaliturvaa
YEL-maksu vaikuttaa siihen, paljonko yrittäjälle kertyy eläkettä. Periaate on sama kuin palkansaajilla: mitä enemmän maksuja, sitä enemmän eläkettä.
Eläkkeen lisäksi YEL vaikuttaa yrittäjän sosiaaliturvaan. Työttömyysturva, sairauspäiväraha, vanhempainvapaan korvaus, työkyvyttömyyseläke ja perhe-eläke määräytyvät YEL-maksun perusteella.
YEL-vakuuttamisen ala- ja ylärajan väli on suuri. Pienimmillään eläkekertymän perusteena oleva työtulo on juuri alle 8000 euroa, suurimmillaan 180 750 euroa. Yrittäjien työtulo oli ETK:n tilastojen mukaan vuonna 2018 keskimäärin noin 22 000 euroa. Työttömyysturvan saamisen raja on 13 076 euroa.
Haasteena alivakuuttaminen
– Laki sanoo, että yrittäjän pitäisi ottaa eläkevakuutus summalle, joka vastaisi omasta työstä maksettavaa palkkaa. Käytännössä yritysten kannattavuus ja maksukyky vaihtelevat, Kiander toteaa.
– Monilla aloittavilla yrittäjillä on rahasta tiukkaa, ja on paljon yrittäjiä, joiden ansiotaso ei ole järin korkea. Heille YEL-vakuutus on iso kustannus, joten he valitsevat pienemmän vakuutettavan tulotason. Se johtaa käytännössä alivakuuttamiseen, mikä on pitkän päälle ongelma heidän oman eläketurvansa kannalta, Kiander huomauttaa.
Työtuloa voi muuttaa ja maksaa tilapäisesti YEL-maksua joko lisää tai pienentää sitä. Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin alennuksen työeläkemaksuunsa ensimmäiseltä 48 kuukaudelta eli neljän vuoden ajan. Lisäksi vakuutusmaksu on kokonaan verovähennyskelpoinen.
Samalla rahalla samanlaista vakuutusta…
Yksityisalojen työntekijöiden eläkelain eli TyEL:n mukainen eläkemaksu on tänä vuonna keskimäärin 24,4 prosenttia. Työnantaja maksaa siitä yli kaksi kolmasosaa, keskimäärin 16,95 prosenttia. Palkansaajaosuus on iästä riippuen 7,15‒8,65 prosenttia.
Yrittäjä on ”oma työnantajansa” myös eläkemaksun jakautumisen suhteen. Yrittäjä maksaa eläkemaksua, joka on yhteensä aika lailla saman verran kuin palkansaajan ja hänen työnantajansa TyEL-maksu. Alle 53-vuotiaalla yrittäjällä eläkemaksu on 24,10 prosenttia työtulosta, 53‒62-vuotiaalla 25,60 prosenttia. 53‒62-vuotiailla on korkeampi eläkekarttuma ja siksi myös korkeampi maksu.
– Maksu on sama kuin palkansaajista, ja tavallaan sen täytyykin olla. Muutenhan yrittäjänä tehtävä työ saisi ikään kuin verotuen, ekonomisti Kiander pohtii.
…eli paljon muutakin kuin sijoitustuote
Yrittäjäeläkevakuutus on nimensä mukaisesti vakuutus. Se antaa turvaa elämän riskien varalle, sillä YEL-työtulo vaikuttaa työeläkkeen määrän lisäksi myös yrittäjien muuhun sosiaaliturvaan. Kysymys on usein sellaista riskeistä, joihin voi olla vaikea varautua – työttömyys, vakava sairastuminen, puolison kuolema.
Kiander muistuttaa, että YEL ei ole vertailukelpoinen esimerkiksi rahastosijoittamisen kanssa, vaikka moni yrittäjä mieltääkin ne vaihtoehdoiksi.
– Yrittäjä pohtii, saako hän rahalla riittävästi vastinetta. Jotkut ovat innostuneita sijoittamisesta ja laskevat, että he voisivat omalla sijoitustoiminnallaan saada säästetyksi paremman potin kuin YEL:n kautta. Sijoitusammattilainen voi suhtautua tähän ehkä vähän skeptisesti.
Suomen Yrittäjien vuonna 2017 tekemän kyselyn mukaan yrittäjät eivät luota työeläkejärjestelmään ja uskovat saavansa paremman vanhuudenturvan sijoittamalla itse. Kolme neljästä vastaajasta uskoi näin.
Keskimääräinen eläkkeellä oloaika, eli odotettavissa oleva elinikä vanhuuseläkeiän alkaessa, on nyt 22 vuotta. Sinä aikana tarvitaan paljon säästöjä, sijoitustuottoja tai sitä kertynyttä eläkettä. Kuten kaikessa työeläkevakuutuksessa, pitkäikäinen hyötyy eniten.
Työurissa yhä enemmän siirtymisiä?
Useimmilla yrittäjillä on takanaan työuraa myös palkansaajana, mikä on myös kartuttanut heidän eläkettään.
Arvioidaan, että tulevaisuudessa yhä isompi joukko meistä työskentelee välillä palkansaajana, välillä yrittäjänä. Toistaiseksi tämä ei näy tilastoissa.
– Aivan ylivoimainen enemmistö ihmisistä on säännöllisessä palkkatyössä. Yksinyrittäminenkään ei ole räjähdysmäisessä kasvussa.
Kiander pohtii neuvon yrittäjyyttä suunnittelevalle:
– Hyppy palkansaajasta yrittäjäksi muuttaa riskejä aika tavalla. Sitä siirtoa pitäisikin miettiä aika tarkkaan. Olisi myös hyvä, jos olisi säästöjä aloittamisvaiheesta selviämistä varten.
Yrittäjä, tervetuloa seminaariimme!
Mitä hyötyä yrittäjän eläkevakuutuksesta on? Järjestämme yhdessä työeläkeyhtiöiden ja Suomen Yrittäjien kanssa kaksi seminaaria, joissa käsitellään YEL-vakuutuksen perusteet ja käydään asiantuntijakeskustelua kehittämistarpeista.
Seminaarit järjestetään samansisältöisinä Tampereella 1.10. ja Turussa 8.10. Kumpaankin voi osallistua etäyhteyksillä livestriimin ääressä.
Puhujina on Suomen Yrittäjien aluejärjestöjen puheenjohtajat, YEL-vakuuttamisen asiantuntijat työeläkeyhtiöistä, Eläketurvakeskuksen johtaja Jaakko Kiander sekä Suomen Yrittäjien työmarkkina-asioiden päällikkö Harri Hellstén.
Lisätietoa ja ilmoittautumiset: Yrittäjien eläketurva -seminaarit
Palkansaajat:
- Palkansaajana eläkkeelle jääneen henkilön keskimääräinen omaan työuraan perustuva työeläke on 1 540 euroa kuukaudessa. TyEL-eläkkeen osuus tästä on keskimäärin 65 prosenttia (1 000 €/kk). Loppu 35 prosenttia on julkisten alojen sekä yrittäjä-, maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeitä. Luku ei sisällä perhe-eläkkeitä eikä Kelan eläkkeitä. (Lähde: ETK, tieto kesäkuulta 2020)
- Työeläkkeiden rahoitus on kahden lähteen varassa. Niistä merkittävämpi on työeläkemaksut, joita työnantajat ja työntekijät maksavat. Toinen lähde ovat rahastoidut varat ja niille saatavat sijoitustuotot. Osa työeläkemaksuista rahastoidaan tulevia vuosia varten. Näin on tehty 1960-luvulta lähtien, työeläkejärjestelmän alusta.
Yrittäjät:
- Yrittäjänä eläkkeelle jääneen henkilön keskimääräinen omaan työuraan perustuva työeläke on 1 400 euroa kuukaudessa. YEL-eläkkeen osuus tästä on keskimäärin 32 prosenttia (440 €/kk). Loppu 68 prosenttia on TyEL-, julkisten alojen sekä maatalousyrittäjä- ja merimieseläkkeitä. Luku ei sisälläperhe-eläkkeitä eikä Kelan eläkkeitä. (Lähde: ETK, tieto kesäkuulta 2020)
- Yrittäjien YEL-eläkkeitä ei rahastoida, vaan yrittäjien eläkemaksuilla maksetaan kunkin hetken yrittäjäeläkkeet. Valtio kustantaa sen osan, johon vakuutusmaksut eivät riitä. Valtio on maksanut osan yrittäjien eläkkeistä vuodesta 1979 lähtien.