Vaikka keppi olisikin kannustin, eläkejärjestelmän perusperiaatteita ei pidä unohtaa

VM:n yksi osuus koski ikääntyneiden työllisyyden edistämistä. Julkisuudessa on keskusteltu erityisesti niin sanotun eläkeputken poistosta. Muistiossa on kuitenkin lukuisia muitakin toimia, joilla pyritään VM:n mukaan parantamaan ikääntyneiden työmarkkina-asemaa. Julkisuudessa käydäänkin vilkasta keskustelua siitä, parantaako vai pahentaako esitetyt toimet ikääntyneiden asemaa.

Työeläkejärjestelmää koskevia kehittämiskohteita on muistiossa useita. Eläkeputki nimestään huolimatta ei ole osa työeläkejärjestelmää, vaan koskee ansiosidonnaisen työttömyysturvan niin sanottua lisäpäiväoikeutta. ”Eläkeputken” poistamisella voi olla kuitenkin merkittäviä vaikutuksia lisäpäivillä olevien eläkkeen määrään. Eläketurvakeskuksen (ETK) Suvi Ritola on tuoreessa blogissaan todennut, että lisäpäivien aikana kertyneellä eläkkeellä on merkittävä vaikutus lopulliseen eläkkeeseen. Työeläkettä kun kertyy myös ansiosidonnaisilta työttömyysjaksoilta ja lisäpäivien saamisen ajalta. Työeläkkeet pienenisivät huomattavasti, mikäli lisäpäivät poistuisivat, eivätkä työttömät työllistyisikään. Samalla kansaneläkkeen osuus kasvaisi, mikä taas lisäisi julkisia menoja.

Työeläkejärjestelmässä VM:n näkemyksen mukaan työllisyyden kannalta muita haittatekijöitä ovat myös osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE) sekä työkyvyttömyyttä koskevat erityissäännökset. On mielenkiintoista, että OVE on jo nyt VM:n leikkauslistalla. Vuoden 2017 voimaan tulleessa eläkeuudistuksessa OVE:n tarkoituksena oli nimenomaan luoda mahdollisuus ja kannustin jatkaa työelämässä sen sijaan, että työelämän kiihtyvässä tahdissa ei jakseta enää lainkaan ja siksi eläköidytään varhaisemmin. Eläketurvakeskus ETK onkin julkisuudessa tuonut esille, että mitään näyttöä tai tutkittua tietoa OVE:n haitallisista vaikutuksista ei tällä hetkellä ole olemassa ja asiaa voidaan arvioida vasta seurannan jälkeen.

Työeläkkeen periaatteet luottamuksen rakentajia

Työkyvyttömyyseläkkeen saannin ehtojen kiristäminen sekä eläkkeen kertymisen lopettaminen työttömyysajalta ovat myös mukana VM:n listalla. Työllisyyden edistämisen kannalta näiden arvioiminen kannustimeksi voi olla ongelmallinen. Työkyky ei välttämättä parane työkyvyttömyyseläkkeen saamista heikentämällä. Työkyvyttömyyttä yritetään ensisijaisesti jo nyt ehkäistä kuntoutuksella, jota VM kyllä ansiokkaasti tuo muistiossaan esille. Työeläkkeen karttuminen muun muassa työttömyyden tai perhevapaan ajalta (perhevapaan osalta VM ei esittänyt muutoksia työeläkkeen kertymiseen) taas ovat perustuneet ajatukseen, että työttömyydestä tai perhevapaasta huolimatta ihmisille pyritään saamaan riittävää taloudellista tuloa työeläkejärjestelmän kautta myös vanhuuden varalle.

Työeläkejärjestelmän kannalta erittäin hankalan periaatteellisen ongelman muodostaa ennen eläkeikää olevan työttömyyden aiheuttama leikkuri tulevaan eläkkeeseen. VM:n esityksen mukaan eläkkeeseen tulisi tehdä niin sanottu varhennusvähennys, jonka suuruus riippuu työttömyyden pituudesta. Tällöin palkansaaja (tai yrittäjä?), joka joutuu työttömäksi ennen eläkeikää, menettää osan koko oman työhistoriansa aikana omalla työllään kartutetusta eläkkeestä.

Työeläke kertyy ansiotyöstä. Kun ihminen ansaitsee palkkaa, hän samalla omalla työllään ja palkallaan kartuttaa työeläkettä. Omalla työllä ansaittu eläke sitten saadaan eläkkeellä omaan käyttöön. Tähän ”ansaintaan” ja karttuneeseen eläkkeeseen perustuu myös perustuslakivaliokunnan monesti pohtima työeläkkeiden omaisuudensuoja. Tästä syytä esimerkiksi maksussa olevia eläkkeitä ei voi leikata.

Näyttää vahvasti siltä, että tämä esitys loukkaa tätä varsin vahvaa omaisuudensuojaa siksi, että esityksessä puututtaisiin eläkekarttumaan ja vieläpä vain vähän aikaa ennen eläköitymistä.

On selvää, että VM:n tehtävänä on tuoda keskusteluun erilaisia työllisyyttä edistäviä keinoja. Työeläkejärjestelmän kulmakivi on työllisyys. Ilman työllisyyttä ei ole työeläkkeitä. Työeläkejärjestelmää myös on uudistettava säännöllisesti, jotta myös tuleville sukupolville turvataan vanhuudenturvaa. Vuoden 2017 eläkeuudistus tehtiin juuri tästä syystä. Uudistuksia tehtäessä olisi kuitenkin tärkeää pitää huolta työeläkejärjestelmän perusperiaatteista, kuten eläkkeitä koskevasta omaisuudensuojasta. On myös tärkeää, että työeläkejärjestelmä voidaan kokea tasa-arvoiseksi ja siihen luotetaan. Luottamuksen kannalta voi olla haitallista, jos työttömyys aiheuttaisi palkkatulon menetyksen ohella myös rangaistuksenomaisen loven eläketurvaan. Ihminen kun ei voi aina itse vaikuttaa siihen, joutuuko työttömäksi, tai saako hän työtä.