Kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa
Kolme minuuttia bussin pysäkille saapumiseen ja kaivat puhelimen esille ties monenko kerran päivän aikana ja selailet uutisia. Tuttu tilanne meille kaikille, mutta oletko koskaan ajatellut, kuinka paljon vastaanotat näissäkin hetkissä tietoa päivän aikana?
Keskimäärin älypuhelimen käyttäjä katsoo puhelimeensa 150 kertaa päivässä. Näennäisen pienistä tiedon murusista kasvaakin huomaamatta iso tietomassa ja päivän loppuun mennessä olemme havainnoineet jopa 174:n sanomalehden verran tietoa.
Elämme digitalisoitumisen ja sosiaalisen median myötä nopean informaation aikakautta. Verkossa entistä lyhyemmät viestit vilahtelevat ohi sekuntien murto-osissa ja viestejä luetaan ja havainnoidaan entistä nopeammin. Lukijan huomio täytyy napata yhä nopeammin.
Visuaalisella viestinnällä voidaan parantaa viestin huomioarvoa, luettavuutta ja elämyksellisyyttä ja näin parantaa viestinnän tehokkuutta. Viestin visuaalisuuden yksi tärkeimpiä tehtäviä onkin saada vastaanottaja viipymään viestin äärellä. Ei mikään helppo tehtävä, jos kysymys on esimerkiksi eläkejärjestelmästä, johon liittyvät viestit ovat usein monimutkaisia ja etäällä kuulijansa arkielämästä ja kiinnostuksenkohteista. Visuaalisen viestinnän keinot nousevat tällöin erityisen tärkeään rooliin.
Visuaalinen viestintä on vaikuttamisen väline
Visuaalisten vaikuttimien rooli viestinnässä on suurempi kuin moni meistä ymmärtääkään. Aivojen vastaanottamasta informaatiosta noin 90 prosenttia on visuaalista ja aivot myös käsittelevät visuaalista informaatiota 60 000 kertaa nopeammin kuin tekstiä. Tänään oppimastamme tiedosta muistamme kolmen päivän päästä 10 prosenttia. Jos viestiin lisätään kuva, muistamme samasta tiedosta 65 prosenttia.
Aivomme käyttävät kuvien muistamiseen pitkäkestoista muistia, kun taas kirjoitettu teksti tallentuu aivojen lyhytkestoiseen muistiin. Lisäksi tekstisisältö hahmottuu mieleen prosessinomaisina palasina, kun taas kuvat hahmottuvat yhtenä kokonaisuutena. Käsittelemme visuaalisia viestejä ja tunteita samassa osassa aivoja. Niillä on selkeä yhteys ja yhdessä ne muodostavat sen, mitä me kutsumme muistoiksi. Vahvat kielikuvat ja visualisointi vaikuttavat voimakkaasti ja jättävät muistijäljen. Viestintä on vaikuttavampaa, kun saatu viesti jää vastaanottajan mieleen ja eri asioiden välille muodostuu yhteyksiä ja kokonaiskuvia.
Tiedon visualisoinnin päätavoite on lisätä katsojan ymmärrystä aiheesta
Datamäärien kasvaessa myös tarve tiedon visualisoinnille lisääntyy. Tiedon visualisoinnin avulla voidaan viestiä myös sellaisista asioista, joita olisi vaikea esittää muuten esimerkiksi vaikeaselkoisuuden tai ison tietomäärän vuoksi. Isoista tietomassoista voidaan muotoilla ymmärrettäviä ja vertailtavia sekä löytää parhaimmillaan jopa uusia oivalluksia.
Tiedon visualisoinnin avulla voidaan esittää suuri määrä numerotietoa ja vertailla niin yleiskuvaa kuin yksityiskohtiakin. Testaa itse ja kurkkaa esimerkiksi tätä tekemääni visualisointia, jossa on muutamassa sekunnissa nähtävillä Suomen väestönkehitys vuosina 1960-2070. Kunkin vuoden väestörakennetta pääsee tarkastelemaan, kun nappaa kiinni aikajanasta ja liu’uttaa nuolen haluamaansa kohtaan.
Erilaisten kommunikointikeinojen luovaa yhdistelyä
Viestinnästä onkin tullut yhä enemmän erilaisten kommunikointikeinojen luovaa yhdistelyä. Työpöydälläni voi olla esimerkiksi visuaalisten ratkaisujen ideointia; kuvitusta, graafista suunnittelua, valokuvausta, animaatioiden ja videoiden tekoa ja taittoja. Teen myös tiedon visualisointia, eli esimerkiksi eläkejärjestelmään liittyviä tilastograafeja ja infograafeja.
Telassa tehtävämme on tuottaa luotettavaa tietoa ja perusteltuja näkökulmia yhteiskunnallisen päätöksenteon tueksi ja jakaa näkökulmia ja tietoa työeläkejärjestelmästä. Visuaalinen viestintä tähtää kaiken muun viestinnän kanssa strategisten tavoitteidemme toteutumiseen. Kohderyhmiimme kuuluvat erityisesti päättäjät ja media, jotka arvostavat tiivistettyä ja luotettavaa tietoa. Visuaalinen viestintä ja tiedon visualisointi ovat tehokkaita työkaluja tiedon välittämiseen, uusien oivallusten synnyttämiseen ja työeläkejärjestelmän kokonaiskuvan hahmottamiseen.
Haluatko lukea lisää visuaalisesta viestinnästä ja tiedon visualisoinnista? Tutustu lähteinä käytettyihin teoksiin:
- Tieto näkyväksi informaatiomuotoilun perusteet (Koponen, J., Hilden, J. & Vapaasalo, T. 2016)
- Brändin ilmeen johtaminen (Pohjola, J. 2019)
***
Päivi Marin aloitti toukokuussa Telassa visuaalisen viestinnän asiantuntijana, tehtävässä, joka on Telassa aivan uusi. Päivi työskentelee visuaalisen viestinnän ja tiedon visualisoinnin parissa.
Kommentit