Työeläkealan it-kulut nousivat 249 miljoonaan – tulorekisteri näkyy edelleen kustannuksissa

Tiedot käyvät ilmi Työeläkevakuuttajat Telan kokoamasta selvityksestä, joka tehtiin nyt kahdeksatta kertaa. Koko työeläkealan yhteinen tiedonkeruu mahdollistaa kattavan ja järjestelmällisen seurannan alan it-kuluista ja niiden kehittymisestä.

– Merkittävä tekijä kustannusten nousun takana ovat tulorekisteriin liittyneet työt, kertoo Työeläkevakuuttajat Telan kehityspäällikkö Mikael Kulikoff.

Tulorekisteri otettiin käyttöön vuonna 2019. Tulorekisteriin ilmoitetaan kaikki ansiotiedot, ja niiden perusteella määritetään työeläkevakuutusmaksut ja jokaisen tuleva työeläke.

Vuoden 2019 alusta lähtien työeläkevakuuttajat saivat kaikki uudet ansiotiedot tulorekisteristä. Samaan aikaan kuitenkin ilmoitettiin ja käsiteltiin vielä myös edellisvuoden tietoja.

– Keväällä 2019 työeläkeala oli tulorekisterin käyttöönotossa eräänlaisessa siirtymävaiheessa. Edellisvuoden tiedot koottiin ja laskettiin vanhalla tavalla, mutta samaan aikaan otettiin jo vastaan alkaneen vuoden ilmoituksia tulorekisterin kautta. Käytössä jouduttiin pitämään kahta järjestelmää, Kulikoff kuvaa.

Lisäksi tulorekisteri merkitsi alalle heti voimaantultuaan jatko- ja kehitystöitä. Tulorekisteriin tehtiin muutoksia, jotka heijastuivat myös työeläkealan toimijoihin ja erityisesti alan yhteisiin tietojärjestelmiin.

Toisaalta juuri yhteisten järjestelmien käyttö säästi kustannuksissa. Työeläkeala hakee jatkuvasti kustannustehokkuutta järjestelmäyhteistyöllä ja yhteisellä palvelujen kehittämisellä.

– Vuoden 2019 aikana jatkui myös tulorekisterin toisen vaiheen valmistelu. Vuoden 2021 alusta alkaen tiedot kaikista maksettujen eläkkeiden ja muiden etuuksien euromääristä ilmoitetaan tulorekisteriin, kertoo Kulikoff.

Kuluista valtaosa perusylläpitoa

Vuonna 2019 alan it-kustannuksista suurin osa (58,8 %) aiheutui tietojärjestelmien ylläpidosta ja tuotannon hoidosta. Vajaa kolmannes (30,1%) kuluista kohdistui kehitysinvestointeihin. Lakimuutoksista aiheutuvat pakolliset muutostarpeet muodostivat reilun kymmenesosan (11,1 %).

Työeläkealan it-kuluihin vaikuttaa järjestelmissä käsiteltävä suuri tietomäärä: järjestelmissä on tiedot kaikkien Suomessa töitä tekevien nykyisistä ja entisistä työsuhteista, ansaituista palkoista ja eläkkeistä. Vuoden 2019 lopussa vakuutettuja oli reilut 2,6 miljoonaa ja työeläkkeensaajia noin 1,5 miljoonaa.

Uudistettu raportointipa tehostaa kuluseurantaa

Viime vuonna it-kulujen seurannassa otettiin käyttöön uusi raportointitapa, joka alkoi takautuvasti vuodesta 2017. Muutos helpottaa esimerkiksi isojen it-hankkeiden investointien ja töiden seurantaa, sillä sen myötä kustannukset kohdistuvat tarkemmin juuri siihen vuoteen, jolloin ne ovat syntyneet. Uuden raportointitavan takia vuosien 2017-2019 luvut ovat vertailukelpoisia keskenään, mutta niitä ei voi verrata aikaisempiin vuosiin 2012-2016.

Selvitykseen on kerätty tiedot kaikilta Telan jäseniltä eli lakisääteistä työeläketurvaa hoitavilta yksityisten ja julkisten alojen työeläkevakuuttajilta sekä Eläketurvakeskukselta. Selvityksen kattavuuden arvioidaan olevan noin 99 % alan it-kustannuksista.

Lisätietoja:

Selvityksen luvut pähkinänkuoressa 2019:

• Tietotekniikan kokonaiskustannukset koko työeläkealalla olivat 248,8 miljoonaa euroa vuonna 2019.
• Kokonaiskuluista noin 230,4 miljoonaa euroa (36,7 % toimintakuluista) rahoitettiin vuosittain kerättävillä työeläkemaksuilla. Loput 18,4 miljoonaa oli sijoitustoimintaan liittyviä it-kuluja, jotka rahoitetaan sijoitustoiminnan tuotoilla.
• It-kuluista kohdistui vuonna 2019 ylläpitoon ja tuotantoon 58,8 prosenttia, kehitysinvestointeihin 30,1 prosenttia ja lakimuutoksista aiheutuneisiin muutostarpeisiin 11,1 prosenttia.
• It-kulujen jakautuminen toiminnoittain vuonna 2019:
  • vakuutustoiminta 31,8 prosenttia (vakuutusten hoito ja vakuutettujen tietoihin työsuhteen aikana liittyvät it-prosessit)
  • korvaustoiminta 27 prosenttia (eläkkeensaajiin liittyvät it-prosessit, kuten eläkehakemusten käsittely, päätöksenteko, eläkkeiden maksaminen ja neuvonta)
  • sijoitustoiminta 7,4 prosenttia
  • infrastruktuuri 26,7 prosenttia (laitteet, tietoliikenne ja käyttöpalvelut)
  • hallinto ja muut 7,2 prosenttia.