Kimmo Koivurinne ja Risto Vaittinen mukana sijoitustoimintaa käsittelevän kirjan kirjoittajina
Eläketurvakeskuksen tuore artikkelikokoelma, Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä, tarjoaa monipuolisen kokonaiskuvan työeläkejärjestelmän sijoitustoiminnasta, siihen liittyvästä riskienhallinnasta ja sääntelystä sekä näiden kehityksestä.
Kirjan kirjoittamiseen ovat osallistuneet myös analyytikkomme Kimmo Koivurinne ja johtava ekonomistimme Risto Vaittinen, jotka ovat kirjoittaneet eläkemenoa, -maksua ja -varoja sekä työeläkejärjestelmän sijoitustuottoja käsittelevän artikkelin.
– Käymme tekstissämme läpi suomalaista lakisääteistä työeläkejärjestelmää sen valossa, miten nykytilaan on päädytty. Tarkastelemme eläke-etuuksien ja niiden rahoituksen kehitystä vuosien varrella, niin myönteisen väestörakenteen kuin heikkenevän huoltosuhteen aikoina, Vaittinen kuvaa.
Koivurinne ja Vaittinen käsittelevät eläkemenojen ja eläkevarojen kehitystä 1960-luvulta lähtien, sekä erityisesti rahastoinnissa tapahtuneita muutoksia ja niiden vaikutuksia. Huomiota kiinnitetään myös eläkemenojen ja -maksujen ennakoituun kehitykseen.
Sijoitustoiminnalla suuri merkitys eläkejärjestelmässä
Sijoitustoiminnan ja rahastoinnin merkitys eläkkeiden rahoituksessa on kasvanut merkittävästi väestön ikääntymisen ja työeläkejärjestelmän kypsymisen myötä. Kypsymisellä tarkoitetaan sitä, että vuosien saatossa yhä useammalle eläkkeensaajalle on ehtinyt kertyä työeläkettä koko työuran ajalta. Tämä on johtanut eläkemenon jatkuvaan kasvuun.
– Ilman rahastointia myös eläkemaksut olisivat merkittävästi suuremmat. Rahastoinnin avulla voidaan siten tasata eri sukupolvien välistä maksutaakkaa, mikä on yksi suomalaisen eläkejärjestelmän hyvistä piirteistä, Vaittinen toteaa.
Sijoitustoiminnassa merkitystä on erityisesti pitkän aikavälin tuotoilla. Eläketurvakeskuksen kestävyyslaskelmissa eläkevarojen pitkän aikavälin reaalituotto-oletuksena on käytetty 3,5 prosenttia. Jos tuotto on tätä alempi, kohdistuu työeläkemaksuun korotuspainetta. Vastaavasti korkeampi tuotto mahdollistaisi maksun alentamisen.
– Jos järjestelmän tuottoja arvioidaan vertailukelpoisen tuottohistorian ajalta eli vuodesta 1997 alkaen, on eläkevarojen tuotto ollut reaalisesti 3,8 prosenttia eli yli laskelmissa käytetyn oletuksen, Vaittinen mainitsee.
Tulevaisuudessa on kuitenkin haasteita näköpiirissä, kuten Koivurinteen ja Vaittisen artikkelissakin todetaan.
– Esimerkiksi alentunut syntyvyys tuo eläkkeiden rahoitukseen merkittävän haasteen tulevaisuudessa. Eläkemaksun korotuspaineella mitattuna haaste on vasta vuosikymmenin päässä, mutta nykytiedon valossa muutos etenee käyntiin lähdettyään kohtuullisen nopeasti. Siksi haasteeseen on perusteltua reagoida ajoissa, Vaittinen huomauttaa.
Sijoitustoiminta Suomen työeläkejärjestelmässä -kirja koostuu yhdeksästä asiantuntija-artikkelista, jotka käsittelevät sekä nykytilaa että tulevaisuuden näkymiä. Kirjan ovat toimittaneet Eläketurvakeskuksen kehityspäällikkö Eeva Poutiainen ja ekonomisti Sanna Tenhunen.