Henkilötunnuksen uudistaminen toisi työeläkealalle lisäkustannuksia ilman merkittäviä hyötyjä
Valtiovarainministeriön asettama henkilötunnuksen uudistamista selvittävä työryhmä (HETU-työryhmä) julkaisi keväällä loppuraporttinsa. Työryhmä esitti, että Suomessa otettaisiin vuodesta 2027 alkaen käyttöön sukupuoli- ja syntymäaikaneutraali henkilötunnus. Taustalla on näkemys, jonka mukaan nykyisen henkilötunnuksen rakenteen, muodostamistavan sekä myöntö- ja käyttötapojen ei katsota vastaavan yhteiskunnan tarpeita pitkällä tähtäimellä.
– Työeläkealan näkökulmasta asia ei ole näin yksiselitteinen, koska nykyiselle henkilötunnukselle on tunnistettu yhteiskunnassa laajoja tarpeita myös pitkällä tähtäimellä. Lisäksi henkilötunnuksen käytöstä on säädetty tietosuojalaissa, ja se suojaa henkilöitä ikä- ja sukupuolitietojen tarpeettomalta paljastumiselta, huomauttaa kehityspäällikkömme Mikael Kulikoff.
Henkilötunnus on merkittävässä roolissa myös työeläkejärjestelmässä, ja työeläkevakuuttajien on aina tunnistettava asiakkaansa.
– Henkilötunnus toimii yksilöintitietona niin työeläkevakuuttajien tietojärjestelmissä kuin asioimisprosesseissa, sekä lähes kaikissa työeläkealan tietojärjestelmissä. Tietojen luovutus ja vastaanottaminen perustuvat aina lainsäädäntöön tai asiakkaan antamaan suostumukseen sekä laissa määriteltyyn käyttötarkoitukseen, Kulikoff painottaa.
Lisäksi Kulikoff huomauttaa, että henkilötunnukseen sisältyvä syntymäaika ja tunnuksesta pääteltävä sukupuoli ovat työeläketurvan toimeenpanon kannalta olennaisia tietoja.
– Näitä tarvitaan esimerkiksi vakuuttamisvelvollisuuden ratkaisussa, eläkeoikeuksien arvioimisessa sekä vakuutusmatemaattisissa laskelmissa muun muassa rahastointia ja vastuunlaskentaa varten. Pääsääntöisesti henkilötunnukset ovat kaiken päätöksenteon pohjana.
Mikäli kyseiset tiedot eivät jatkossa ilmenisi henkilötunnuksesta, jouduttaisiin ne työeläkealalla hankkimaan erillisinä tietoina väestötietojärjestelmästä. Tämä vaikeuttaisi asiakkaan asioimisprosessia.
Muutoksella kallis hintalappu
Mikäli henkilötunnukset uudistettaisiin, edellyttäisi se työeläkevakuuttajilta erittäin kalliita tietojärjestelmämuutoksia. Työeläkealan sovellusten ja palvelujen toimintalogiikka perustuu sille, että tarvittavat tiedot poimitaan nimenomaan henkilötunnuksesta.
– Tosiasiassa työeläkevakuuttajilla tulisi siis olla sisäisesti henkilötunnus nykytilaa vastaavasti käytössä. Uudistus ei siis toisi alalle juurikaan hyötyjä, vaan aiheuttaisi lisätyötä ja kustannuksia, Kulikoff huomauttaa.
Työeläkejärjestelmän kannalta henkilötunnusuudistuksen aiheuttamaksi kustannusvaikutukseksi on arvioitu noin 24 miljoonaa euroa. Työeläkealan tietojärjestelmäkustannukset ovat viime vuosina olleet noin 220-240 miljoonaa euroa vuodessa, joten yksittäisen uudistuksen aiheuttama lisäys kuluihin olisi merkittävä.
– Tietojärjestelmien muutoskustannusten lisäksi uudistus aiheuttaisi työeläkevakuuttajille lisäkustannuksia myös jatkuvaan toimintaan. Muutos toisi työeläkevakuuttajien asiakaskunnallekin merkittäviä it-kustannuksia, mitä ei nykyisessä taloustilanteessa voi pitää perusteltuna. Sen sijaan nyt tulisi pyrkiä kaikin keinoin turvaamaan yritysten taloudellinen tilanne ja toiminnan jatkuvuus, Kulikoff painottaa.
Mahdollisessa jatkotyössä arvioitava myös aikataulua ja pohdittava muita vaihtoehtoja
Uudistukselle esitetty aikataulu on työeläkealan näkökulmasta haastava. Ehdotuksen mukainen porrastettu siirtymäaika alkaisi vuodesta 2023, eli kyseisenä vuonna syntyville annettaisiin vain uudenmuotoinen henkilötunnus. Käytännössä myös työeläkevakuuttajat joutuisivat noudattamaan samaa aikataulua, sillä vuonna 2023 syntyvät henkilöt voivat olla perhe-eläkkeen edunsaajia.
– Tämä aikataulu olisi erittäin haastava toteuttaa. On todennäköistä, että teknisiä valmiuksia uudenmuotoisen tunnuksen käsittelyyn ei vielä vuonna 2023 ole, Kulikoff arvioi.
Kokonaisuudessaan työeläkealan kanta on, että uudistusta ei raportissa esitetyssä muodossa pidä lähteä toteuttamaan. Mikäli asian valmistelu vielä jatkuu, tulisi jatkotyössä selvittää erilaisia kevyempiä vaihtoehtoja henkilötunnukseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi.
– Moniin uudistustarpeen perusteluissa esitettyihin ongelmiin olisi varmasti helpompia ja kustannustehokkaampia ratkaisukeinoja, kuin koko henkilötunnuksen uudistaminen. Esimerkiksi tarkempi ohjeistaminen ja tunnistamisen tapoihin liittyvän sääntelyn tiukentaminen olisivat kokonaisuutena kevyempiä ratkaisuja, Kulikoff mainitsee.
Työeläkealan osallistuminen mahdolliseen jatkotyöhön on Kulikoffin mukaan välttämätöntä.
– Työeläkejärjestelmä on yksi merkittävimmistä henkilötunnuksen käsittelijöistä. Toivomme, että meidän näkemyksemme otetaan asianmukaisesti huomioon eikä alan kustannuksia lisätä merkittävästi ilman, että muutos toisi myös hyötyjä. Nykyisessä ehdotuksessa näin ei valitettavasti ole, Kulikoff toteaa.