Eläkettä kertyy ja ilmestyy tilille: mitä taustalta löytyy?
Työeläke kilahtaa eläkeläisen tilille joka kuukausi, ja jokaisesta työntekijän palkkaeurosta kertyy automaattisesti hivenen lisää tulevaa työeläkettä. Tämä edellyttää taustalleen monimutkaisia, toimivia rakenteita. Työeläkejärjestelmässä ne kustannetaan työeläkevakuuttajien toimintakuluista. Mitä kaikkea kulut pitävät sisällään?
Tutkimme asiaa Eläketurvakeskuksen kokoamien tuoreiden tilinpäätöstietojen avulla ja kysyimme tarkemmin kolmelta toimijalta: työeläkeyhtiö Veritaksesta, julkisen alan eläkevakuuttaja Kevalta ja Maatalousyrittäjien eläkelaitos Melalta, jolla on muista poikkeavia erityistehtäviä.
Joka kuukausi siivulla palkastasi maksetaan työeläkettä nykyeläkeläisille, ja toinen siivu siirtyy eläkerahastoihin myöhempien aikojen eläkkeitä varten. Samalla kerrytät työeläkettä itsellesi. Kun tulee eläkkeelle siirtymisen aika, pääset paperisodasta vähällä. Teet eläkehakemuksen, joka lähtee työnantajasi työeläkevakuuttajalle käsiteltäväksi. Muutamien viikkojen kuluttua saat eläkepäätöksen, ja siinä se. Eläke alkaa juosta tilillesi kerran kuussa.
Vaikka työurasi olisi ollut kuinka polveileva tahansa, eläkehakemuksen tekemistä se ei monimutkaista. Tiedot työsuhteista ja siitä, paljonko eläkettä on kertynyt, löytyvät lähtökohtaisesti työeläkejärjestelmän tietokannoista.
Taustalla monimutkaisia rakenteita
Työeläkejärjestelmän taustalta löytyy valtavasti dataa ja tietojärjestelmiä, erilaisia ammattilaisia eläkekäsittelijöistä ja -neuvojista kuntoutusalan ammattilaisiin, analyytikoihin ja salkunhoitajiin. Työeläke on vakuutus, jonka hoitamiseen liittyy paljon toimintoja.
Työnantajan näkökulmasta kysymys on muun muassa vakuutusmaksujen ja -laskujen laskennasta, hallinnoinnista ja perinnästä ja näihin liittyvästä neuvonnasta ja palvelusta. Palkansaajan kannalta vakuutuksen hoitoon kuuluu työsuhteiden ja ansioiden rekisteröinti sekä eläkkeen myöntäminen ja maksaminen ja näihin liittyvä neuvonta.
50‒30‒20-sääntö
Työeläkevakuuttajien toimintakulut olivat vuonna 2019 reilut 502 miljoonaa euroa, noin kaksi prosenttia suhteessa työeläkemaksuihin.
Mihin raha konkreettisesti menee?
‒ Toimintakuluista noin puolet käytetään henkilöstökuluihin, noin kolmannes tietojärjestelmiin. Nämä kaksi ovat aidosti merkittävimmät toimintakulujen osat. Loppuviidennes menee muihin sekalaisiin kuluihin eli kaikkeen siihen mitä organisaation pyörittämiseen tarvitaan, kuten posti- ja puhelinkuluihin, toimitalon kuluihin, matkustus- ja koulutuskuluihin sekä erilaisten palvelujen ostoihin, aloittaa Kevan talousjohtaja Tom Kåla.
Keva on Suomen suurin eläkevakuuttaja. Se hoitaa 1,3 miljoonan ihmisen eläkeasiat ‒ kaikkien kunnissa, valtiolla, evankelis-luterilaisen kirkon tehtävissä ja Kelalla työskentelevien ihmisten. Kevaan saapui 2019 noin 70 000 eläke- ja etuushakemusta, ja se hallinnoi noin 56 miljardin euron sijoituksia (2019 lopussa).
Kaikkia näitä töitä tekee runsaat 500 työntekijää. He esimerkiksi käsittelevät eläkehakemuksia, tekevät eläkeneuvontaa, auttavat työntekijöitä ja työnantajia, kun työkyvyttömyyden uhka on olemassa, hoitavat sijoituksia, pitävät tietojärjestelmät toiminnassa. Samoja asioita tehdään kaikilla muillakin työeläkevakuuttajilla.
Eläkkeiden maksatus: jatkuvasti muuttuvia tietoja
‒ Eläketoimiala on hyvin, hyvin tietointensiivistä. It-kulut ovat merkittäviä. Keva maksaa kuukausittain eläkettä yli 600 000 suomalaiselle. Järjestelmät, jotka tätä toteuttavat, hallinnoivat ja ylläpitävät, ovat järeitä ja vaativat koko ajan ylläpitoa ja lisäpanostusta. Se maksaa, tiivistää Kevan Kåla.
Viimeisen laitoksen periaate on tässä iso tekijä. Se tarkoittaa, että yksi laitos käsittelee eläkkeenhakijan kaikkia etuuksia riippumatta siitä, että hän on todennäköisesti ehtinyt työuransa aikana olla usean eri eläkevakuuttajan vakuuttamana.
Monet perusjärjestelmistä yhteisiä, se säästää
Jokaisen eläkepäätöksen taustalla on siis isoja tietokantoja, paljon yhteyksiä ja tietojen siirtoa. Eläketoimijat ylläpitävät ja kehittävät yhteistyössä monia perusjärjestelmiä, joissa tietojenkäsittely on kaikille samanlaista. Näin säästetään kustannuksia.
Ja kun eläkepäätös on tehty, rahan pitää liikkua.
‒ Eläkkeiden maksatushan ei ole vain kerta-asia päätöksen jälkeen. Maksatukseen tulee säännöllisesti muutoksia eläkeajan kuluessa. Veroprosentit muuttuvat, indeksiasiat muuttuvat, eläkkeen suuruus muuttuu hieman, asiakkaan osoite ja tilinumero voivat vaihtua, ja välillä hän tarvitsee todistuksia. Koko eläkeajan tarvitaan tietojen säätöä ja työstämistä, Veritas Eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Carl Pettersson kuvaa.
Eläkeasioita ja ammatillista kuntoutusta
‒ Eläkehakemusten käsittely on iso, työllistävä osa toimintaa. Se on osittain automatisoitua, mutta usein tarvitaan käsityötä. Eläkehakemuksia eivät ole vain vanhuuseläkettä koskevat hakemukset, vaan myös työkyvyttömyyseläkkeet ja työeläkekuntoutus, Pettersson muistuttaa.
Varsinkin työeläkekuntoutus ja työkyvyttömyysasiat edellyttävät aina henkilökohtaista neuvontaa, arviointia ja vaihtoehtojen punnintaa. Työeläkekuntoutus on ammatillista kuntoutusta, jota työeläkevakuuttajat järjestävät ja kustantavat työeläkemaksulla. Sitä vaihtoehtoa katsotaan, kun ihminen ei pysty enää terveytensä takia jatkamaan omassa työssään. Se tarkoittaa uuden reitin etsimistä ja tarvittaessa kouluttautumista uuteen ammattiin.
Paljon neuvontaa, ei vain laskentaa
‒ Eläkeala ei ole pelkästään tietokanta- ja laskentafunktio. Eläkejärjestelmä sisältää tärkeitä osia, jotka liittyvät työkykyyn, työuriin ja kuntoutukseen. Niihin liittyvät palvelut ja neuvonta ovat tärkeitä, huomauttaa Pettersson.
Hän arvioi, että noin joka kolmas Veritaksen 150 työntekijästä työskentelee tehtävissä, joissa he ovat suorassa kontaktissa asiakkaisiin eli työnantajiin ja sekä nykyisiin että tuleviin eläkkeensaajiin. Veritakseen tulee vuosittain noin 4000 eläkehakemusta. Se on työeläkeyhtiöistä pienin (muut ovat Ilmarinen, Varma ja Elo). Viime vuonna se vastasi noin 112 000 ihmisen eläketurvasta ja hallinnoi noin 3,7 miljardin euron sijoituksia.
Turvaa ja lomitusapua alkutuottajille
Maatalousyrittäjien eläkelaitos Mela hoitaa eläkkeet viljelijöille ja metsänomistajille, poronhoitajille, kalastajille sekä niille taiteilijoille ja tieteentekijöille, joiden saama apuraha kerryttää eläke- ja sosiaaliturvaa.
Muihin eläkevakuuttajiin nähden Melalla on pari erityistä toimintaa: se toimeenpanee maatalouslomitusta ja huolehtii asiakkaidensa tapaturmavakuuttamisesta. Muut eläkevakuuttajat saavat hoitaa vain työeläkevakuuttamista.
‒ Lomittajat ovat kuntien palveluksessa. Mela korvaa maatalouslomituksen kustannukset valtion rahoittamana kuntien hoitamille paikallisyksiköille, kuvaa Melan talousjohtaja Jarmo Aalto.
Vuoden 2019 aikana Mela maksoi eläkkeitä noin 109 000 asiakkaalle. Henkilöstöä Melassa on noin 190. He käsittelivät viime vuonna yhteensä noin 70 000 hakemusta sisältäen muun muassa eläkehakemukset.
Sijoitustoiminta: data on kaikki kaikessa
Työeläkevakuuttajat ovat isoja sijoittajia. Ne hallinnoivat mittavia sijoitusomaisuuksia, jotka ovat tärkeitä tulevien eläkkeiden maksamisen kannalta. Tämä edellyttää paljon dataa ja mittavia tietojärjestelmiä. Sijoitustoiminnot työllistävät sijoituspäätöksiä tekevien salkunhoitajien lisäksi myös ison joukon niin sanottua back-office-henkilöstöä.
‒ Siellä on sijoitusten hallintaa ja hallinnointia sekä raportointia ja seurantaa. Meidän on raportoitava paljon viranomaisille, mutta myös itse toiminta tarvitsee hyvin laajaa analytiikkaa ja raportointia. Sijoittajien pitää tietää, missä mennään ja miten sijoitukset kehittyvät, Veritaksen Pettersson kertoo.
‒ Ostamme myös jonkin verran ulkopuolisia lakipalveluja. Suuri osa Kevan sijoituksista kohdistuu muualle kuin Suomeen, ja niissä tarvitaan vankkaa kunkin maan juridiikan tuntemusta, Kevan Kåla selittää.
Riskienhallintaa ja lakisääteistä raportointia
Sitten on vielä riskienhallinta, joka on työeläkealalla iso asia. Sijoitusriskien hallinta, vakavaraisuussääntely ja siihen liittyvä laskenta on työeläkeyhtiöissä mittavaa. Vakavaraisuussäännöt eivät koske samalla tavalla Kevaa ja Melaa, mutta niillä ja muilla työeläkevakuuttajilla on vastaavat riskienhallintatoiminnot ja -menettelyt.
Koko lakisääteisessä, vahvasti säännellyssä toiminnassa hallinnointi ja viranomaisraportointi ovat ylipäätään mittavaa. Tämä heijastuu myös kuluihin: yleisen hallinnon osuus on suurempi kuin toisentyyppisellä toimialalla.
- Vakuutettuja yhteensä 2,6 miljoonaa; eläkkeensaajia oli 1,9 miljoonaa.
- Maksettuja eläkkeitä yhteensä 29 miljardia euroa
- yksityiset alat 18,4 miljardia euroa
- julkiset alat 10,6 miljardia euroa.
- Kerättyjä työeläkemaksuja (maksutulo) yhteensä 27,6 mijardia euroa
- yksityiset alat 17,7 miljardia euroa
- julkiset alat 9,9 miljardia euroa.
- Toimintakulut yhteensä 0,5 miljardia euroa
- yksityiset alat noin 400 miljoonaa euroa
- julkiset alat noin 100 miljoonaa euroa.
Lähde: Eläketurvakeskus, Tela
Työeläkerahan kiertokulku kuvina: