Ennen koronalaskua erinomainen sijoitusvuosi – Sijoitusvarat tukevoituivat 216 miljardiin

Osakekurssien nousu sai alkuvuonna tukea erityisesti Yhdysvaltojen keskuspankin ilmoituksesta tehdä kärsivällistä ja markkinoita tukevaa korkopolitiikkaa. Alkuvuoden aikana kehittyneiden markkinoiden osakkeet tuottivat kiitettävästi, vaikka osakemarkkina asettuikin alkukesästä hetkeksi riskiä hylkivään asentoon.

Kesän jälkeen huomio markkinoilla siirtyi talouden tunnuslukuihin, joiden mukaan kasvu oli hidastumassa. Keskuspankkien suotuisa rahapolitiikka tuki kuitenkin markkinoita, jotka pysyivät suhteellisen vakaina laihemmista tulevaisuuden ennusteista huolimatta. Talouden odotusten mukana laskeva korkotaso sai kuitenkin korkosijoitukset tuottamaan erinomaisesti.

Yleinen markkinatunnelma pysyi vakaana loppuvuoden ja kun Yhdysvallat ja Kiina pääsivät eräänlaiseen välirauhaan kauppasodassa, viimeisteli se jo siihenkin asti erinomaisen sijoitusvuoden.

Kansainväliset pääosakeindeksit päättivät viime vuoden reilusti yli kahdenkymmenen prosentin tuottoihin, samalla kun myös korkosijoituksista saatiin erinomaisia tuottoja. Näin työeläkesijoitusten nimelliseksi keskituotoksi viime vuonna tuli kokonaiset 12,5 prosenttia ja rahastoidut varat kasvoivat 216 miljardiin euroon.

TYÖELÄKEJÄRJESTELMÄN sijoitusvaroista oli vuoden lopussa sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin ja osaketyyppisiin sijoituksiin 46,7 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 33,9 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 10,5 prosenttia ja vaihtoehtoisiin sijoituksiin eli pääasiassa hedgerahastoihin 8,9 prosenttia.

Sijoitusjakauman muutoksista vuoden aikana huomattavin oli osakesijoitusten viiden prosenttiyksikön kasvu. Kasvua selittää osakkeiden hyvä kurssikehitys, mikä nosti niiden suhteellista osuutta sijoituksissa muiden omaisuuslajien osuuksien vastaavasti supistuessa.

SIJOITUSVAROISTA vajaa neljännes (23,4 prosenttia) kohdistui vuoden lopussa Suomeen, kun muulle euroalueelle oli sijoitettuna vajaa viidennes (17,6 prosenttia). Suurin osa eläkejärjestelmän sijoitusvaroista, kaikkiaan 59,0 prosenttia, oli sijoitettuna muualle maailmaan.

Sijoitusvarojen absoluuttisen määrän kasvaessa maantieteellisen hajautuksen suunta on ollut muualle maailmaan. Kotimaan sijoitusosuudet ovat vastaavasti vähentyneet.

Maantieteellisesti hyvin hajautettu allokaatio toteuttaa samalla eläkesijoittamisen perusperiaatteita: varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti.

SIJOITUSTUOTTO vuodelta 2019 oli nimellisesti 12,5 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto oli 11,5 prosenttia.

Kuitenkin on syytä muistaa, että eläkejärjestelmän kestävyyden kannalta yhden vuoden tuotolla on varsin rajallinen merkitys. Pidemmällä 23 vuoden aikavälillä nimellistuotto on ollut keskimäärin 5,9 prosenttia vuodessa ja reaalituotto keskimäärin 4,2 prosenttia vuodessa.

Lyhyemmillä tarkasteluväleillä vastaavat tuotot ovat olleet viimeisen viiden vuoden jaksolla nimellisesti 5,6 ja reaalisesti 4,9 sekä kymmenen vuoden jaksolla nimellisesti 6,1 ja reaalisesti 4,7 prosenttia.

Vertailu havainnollistaa hyvin tarkastelujakson valinnan vaikutusta keskituottolukuihin. Kymmenen vuoden jaksosta puuttuu finanssikriisi, mikä nostaa vuosien 2010–2019 keskituoton muita tarkastelujaksoja paremmaksi. Eläkejärjestelmän kestävyydelle merkitsevin on silti pitkän tähtäimen reaalituotto.

Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa käytetään kahden ja puolen (2,5) prosentin tuotto-oletusta vuoteen 2028 asti. Sen jälkeen reaalituotto-oletus on kolme ja puoli (3,5) prosenttia vuodessa.

Eläkevakuuttajiemme keskituotot ovat toistaiseksi olleet selkeästi yli laskelmissa käytettyjen oletustuottojen. Hyvä keskituotto pidemmällä aikavälillä luo puskuria, jonka ansiosta eläkejärjestelmämme kestää heikkojakin sijoitusvuosia.

Sanasto

Osittain rahastoiva eläkejärjestel­mä tarkoittaa, että eläkkeet rahoitetaan käyttämällä niihin sekä työeläkemaksuja että aiemmin kerättyjä rahastoja.

Vakavaraisuus kertoo, kuinka paljon työntekijän eläkelain mukaisen vakuutta­jan eläkevarat ylittävät vastuuvelan. Vas­tuuvelka on arvio vakuuttajan vastuulla olevista tulevaisuudessa aiheutuvista eläkekustannuksista siltä osin, kuin ne on rahastoitu.

Reaalituotto on työeläkevaroille saa­tu kuluttajahintojen kehityksen ylittävä vuotuinen tuottoprosentti.