Koronakriisi iskee työeläkkeiden rahoitukseen erityisesti eläkemaksutulon kautta
Koronaviruspandemialla on huomattavia välittömiä ja välillisiä vaikutuksia talouteen. Merkittävimmät välittömät vaikutukset syntyvät pandemian leviämisen hidastamiseksi Suomessa ja muualla maailmassa toteutetuista sulkutoimista. Niiden seurauksena talous supistuu ja työttömyys kasvaa. Julkisen talouden vero- ja maksutulot alenevat ja työttömyysturvan etuusmenot lisääntyvät.
Vero- ja maksutuloja alentavat talouden aktiviteetin supistumisen ohella myös verojen ja maksujen tilityksille myönnetyt määräaikaiset lykkäykset ja esimerkiksi yksityisalojen eläkevakuutusmaksujen tilapäinen alennus.
Suomen työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen eivätkä eläkemenot lyhyellä aikavälillä reagoi eläkejärjestelmän kohtaamiin maksutulojen tai sijoitustuottojen vaihteluihin. Järjestelmä sopeutuu lyhyellä aikavälillä varallisuusasemaansa muuttamalla.
Suomeksi sanottuna: työeläkemallimme lähtee siitä, että ansaittu eläke on aina turvattu, ja joustovara on löydyttävä eläkevaroista ja -maksuista. Tässä suojapuskureilla eli järjestelmään kerrytetyillä puskurirahastoilla on merkittävä rooli. Niiden avulla on varauduttu sekä sijoitustuottojen että palkkaperusteisen maksutulon vaihteluun. Koronakriisi on kuitenkin mittaluokaltaan niin suuri taloudellinen sokki, että erityisesti pitkittyessään se tuottaa järjestelmään rahoitushaasteen.
Tällä hetkellä näyttäisi siltä, että rahoitusmarkkinoilla tilanne on ainakin hetkellisesti rauhoittunut niin, että ainoastaan viime vuoden erinomaisten sijoitustuottojen vaikutus eläkevaroihin olisi pyyhkiytynyt pois. Tämä on arviolta 20 miljardia varoista, joita oli vuoden 2019 lopussa 215 miljardia. Keskitynkin tässä pohtimaan työmarkkinoiden kehityksen vaikutusta eläkkeiden rahoitukselle.
Vaikutus työttömyyteen kovempi kuin finanssikriisissä
Koronakriisi on asettanut talouden kehitystä ennakoivat laitokset epäkiitolliseen tilanteeseen. Pandemiaan reagoivia ja sen vaikutuksia rajaamaan pyrkiviä talouden sulkutoimia on pantu toimeen nopealla aikataululla ja ennennäkemättömän kattavasti. Vastaavaa ei ole koettu koskaan aiemmin, joten menneestä on vaikea ottaa osviittaa toimien vaikutusten arviointiin. Vaikuttaa että jokainen uusi ennuste on jo julkaistaessa jossain suhteessa ajastaan jäljessä. Pandemian tulevaa kehitystä on myös vaikea ennakoida minkä vuoksi useat laitokset ovat tarjonneet yhden kehitysvaihtoehdon sijaan vaihteluvälin tai vaihtoehtoisia skenaarioita odotettavissa olevalle kehitykselle.
Tulevan ennakointi on hankalaa senkin vuoksi, että jo toteutettujen toimien vaikutuksista on toistaiseksi vähän seurantatietoa. Nopeimmin päivittyvä tieto on työvoimaministeriön työttömyystilasto. Oheiseen kuvaan on päivitetty TEM:n kuukausittainen tilasto työttömistä (pitää sisällään lomautetut, jotka oikeutettua työttömyyskorvaukseen).
Kuviossa on esitetty kuukausittaisten työttömien määrä suhteessa vuoden takaiseen lukuun. Työttömien määrä on hetkessä kasvanut lähes 200 000 henkilöllä ja työttömyysaste noussut kuudella prosenttiyksiköllä suhteessa vuoden takaiseen. Suomen tilanne on täällä hetkellä hyvä, jos täkäläisiä työttömyyslukuja vertaa Norjaan tai Tanskaan. Niissä työttömyys on suhteessa työvoimaan hetkellisesti noussut kaksi kertaa niin paljon kuin Suomessa. Tilanteen odotettavaan heikkenemiseen viittaa se, että yt-neuvottelujen piirissä on tällä hetkellä lähes puoli miljoonaa henkeä yli 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
Finanssikriisin aikana työttömyys kohosi vuonna 2009 korkeimmillaan 70 000 hengellä suhteessa vastaavaan ajankohtaan edellisvuonna. Tuolloin työeläkevakuutettu palkkasumma kokonaisuudessaan aleni vain alle prosenttiyksikön. Yksityisalojen työeläkevakuutettu palkkasumma aleni runsaalla kolmella prosentilla 2009, mutta oli jo kahden vuoden kuluttua lähellä pudotusta edeltävää tasoa.
”Palkkasumma putoaa todennäköisesti enemmän kuin finanssikriisissä, mutta kuinka paljon – riippuu kriisin pitkittymisestä sekä kansainvälisten vaikutusten laajuudesta.”
Koska kriisin työmarkkinavaikutuksia on vaikea arvioida, on paikallaan tarkastella niitä suhteellisen leveän haarukan avulla. Työ- ja elinkeinoministeriön lukujen perusteella voi odottaa yksityisalojen vakuutetun palkkasumman putoavan 5-8 prosenttia. Vaikka sulkutoimet loppuisivat jo alkukesästä ja palvelualat toipuisivat kriisistä, näkyvät globaalit vaikutukset kansainvälisessä kysynnässä vielä pitkään jo pandemian vaiheittaisen etenemisen vuoksi. On odotettavaa, että nykyisen kriisin työmarkkinavaikutukset ovat suurempia kuin finanssikriisin. Palkkasumma putoaa todennäköisesti enemmän kuin finanssikriisin 3,3 prosenttia, mutta kuinka paljon – riippuu kriisin mahdollisesta kotoperäisestä pitkittymisestä sekä kansainvälisten vaikutusten laajuudesta, jotka näkyvät vielä varsin rajallisesti.
Painetta jo ennen kriisiäkin
Yllä hahmotetun palkkasummakehityksen tuoma lovi yksityisalojen työeläkkeiden maksutuloon muutaman lähivuoden aikana on 1-2 miljardin euron välillä. Tässä luvussa ei ole huomioitu työnantajan tilapäisen maksunalennuksen vaikutusta (noin miljardi), koska se oletetaan kompensoitavaksi tulevina vuosina tilapäisesti korkeamman maksun muodossa.
Työeläkkeiden rahoittamiseen tiedettiin kohdistuvan tulevina vuosikymmeninä paineita jo paljon ennen nykyisiä korona-aikoja. Taustalla on ennen kaikkea maamme ikärakenne ja sitä entisestään kärjistävä koko viime vuosikymmenen jatkunut syntyvyyden lasku. Ennen nykyistä kriisiä Eläketurvakeskuksen pitkän ajan laskelmissa ennakoitiin, että seuraavan vuosikymmenen kasvava menopaine työeläkkeissä voitaisiin kohdata nykyisellä maksutasolla rahastoitujen varojen ja vastuiden suhdetta maltillisesti muuttamalla. Rahastoinnin astetta voidaan hallita lähitulevaisuudessa säätelemällä niin sanottua tasausvastuupuskuria, jolla puskuroidaan myös eläkkeiden jakojärjestelmäosuuden satunnaisia rahoitusvaihteluita (esimerkkinä koronakriisin tuoma maksuvaihtelu).
ETK:n kriisiä edeltävässä peruslaskelmassa vakaa maksutaso nähtiin mahdolliseksi tulevan vuosikymmenen huoltosuhteen heikkenemisestä huolimatta, jos tasausvastuuta ajettaisiin alas sen lakisääteistä minimiä kohden. 2030-luvun puolivälin jälkeen ennakoidussa huoltosuhteessa on suvantovaihe, joka mahdollistaa puskurin kasvattamisen sen lakisääteistä minimiä korkeammalle tasolle.
Tasausvastuussa on tällä hetkellä varoja yli lakisääteisen minimitason vajaat seitsemän miljardia euroa. Koronakriisin työllisyysvaikutusten seurauksena siitä sulaa muutamassa vuodessa todennäköisesti 20-30 prosenttia, eikä ole odotettavissa, että kuilu PTS-laskelman perusuraan saadaan kurottua umpeen aivan lähitulevaisuudessa. Vakaa eläkemaksu ja nykyiset eläke-etuudet saattavat nykylainsäädännön puitteissa muodostua mahdottomaksi yhtälöksi. Edessä olisi joko eläkemaksujen korottaminen tai eläkkeiden leikkaaminen. Esimerkiksi Eläketurvakeskuksen viimeisimmässä eläkebarometrissa eniten kannatusta saa eläkemaksujen nostaminen. Eläkeiän nostaminen saa jo enemmän vastustusta. Tulevien ja etenkin nykyisten eläkkeiden pienentämisen vastaajat tyrmäsivät.
Kommentit