Työeläkkeen suojavallit kestävät viruksen

Hyvin hoidetun eläkejärjestelmämme ansiosta eläkkeet maksetaan kuitenkin kaikille niihin oikeutetuille normaaliin tapaan myös poikkeusoloissa. Se on erittäin hyvä asia niin oman iäkkään äitini kuin maamme 1,5 miljoonan muunkin eläkkeensaajan näkökulmasta.

Suomessa on monesti päivitelty työeläkevarojen vuodesta toiseen jatkuvaa kasvua. Olen iloinen siitä, että eläkerahastot ovat saaneet kasvaa rauhassa ja että niille kertyneet sijoitustuotot ovat olleet viime vuosina huomattavan hyviä. Sen ansiosta järjestelmämme puskurit olivat epidemian nyt eteemme heittämien todella huonojen päivien varalta vahvoja. Tämä varmistaa sen, että työeläkkeet voidaan maksaa näissäkin oloissa ajallaan ilman, että joudumme samalla syömään kahmalokaupalla eväitä tulevaisuudesta.

Työeläkkeiden rahoitus ei kuitenkaan ole täysin immuuni epidemian vaikutuksille.

Eläkevarojen markkina-arvot ovat alentuneet tuntuvasti. Myös monien sijoituskohteiden suorat tulovirrat ohentuvat talouden hiipuessa. Varoista ja niiden sijoitustuotoista rahoitetaan kuitenkin vain osa työeläkkeistä. Pääosa rahoituksesta tulee tälläkin hetkellä nyt työtä tekevien ihmisten palkoista perittävistä työeläkemaksuista. Lomautusten lisääntyminen ja työttömyyden kasvu kutistavat kuitenkin ainakin hetkeksi myös niistä saatavia tulovirtoja.

Maksuaikojen pidennykset ja eläkemaksujen määräaikaiset alennukset näkyvät työeläkelaitosten likviditeetissä. Ja moni pieni ja vähän isompikin työnantajayritys voi olla nopeastikin konkurssissa. Siksi omakin alani seuraa koronatilannetta silmä kovana ja odottaa normaalimpien aikojen paluuta.

Lähitulevaisuus on tätä kirjoittaessani vielä sumun peitossa. On kuitenkin selvää, että väestömme ikääntyminen jatkuu myös epidemian jälkeen aukeavassa tulevaisuudessa. Lisäksi olemme jo nyt myös merkittävästi ikääntyneempi kansakuntana kuin 1990-luvun laman aikana. Siksi se, että kykenemme maksamaan eläkkeet normaalisti tänään, ei vielä yksin riitä. Samaan pitää kyetä joka kuukausi myös tulevien vuosien ja vuosikymmenien aikana.

Kykeneminen on tärkeää, sillä eläkkeensaajia on jo nyt yli neljännes Suomen väestöstä. Lisäksi eläkeläisten määrän arvioidaan kasvavan 2020-luvun aikana reilusti yli 200 000 henkilöllä. Siksi eläkejärjestelmän kaikkia puskureita ja tulovirtoja ei voi nytkään käyttää loppuun kerralla.

Työeläkevaroja tarvitaan sijoitettavaksi myös huomenna. Ja talouden ripeä toipuminenkin on ehdottoman tarpeellista. Se tuo ihmisille työtä, toimeentuloa ja arjen turvallisuutta, ja vahvistaa osaltaan myös eläkkeiden rahoitusta.

Myös laman pitkittymistä on tärkeä torjua, sillä meillä ei ole väestön ikääntymisen takia nyt senkään vertaa ”varaa” pitkittyvään työttömyyteen kuin oli 1990-luvulla. Kriiseistä on kuitenkin toivottu aikaisemminkin. Siksi uskon itse, että niin käy tälläkin kerralla.