Työeläkkeet maksetaan normaalisti poikkeusoloista huolimatta
Koronavirusepidemia vaikuttaa monella tavalla Suomen talouteen ja laajemminkin koko suomalaiseen yhteiskuntaan. Työeläkejärjestelmäkään ei ole virukselle immuuni saareke.
Koronaviruksen tuoman kriisin vaikutukset heijastuvat ajan myötä myös työeläkkeiden rahoitukseen. Tällä hetkellä työeläkkeellä olevien ihmisten ei kuitenkaan tarvitse olla huolissaan, sanoo toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes.
– Työeläkkeiden myöntäminen ja maksaminen sujuvat normaalisti koronavirustilanteesta huolimatta. Työeläkevakuuttajilla on velvoite jatkaa toimintaansa kaikissa tilanteissa, myös poikkeusolojen aikana, Siimes toteaa.
Myöskään varat eläkkeiden maksamiseksi eivät ole tuosta vain hupenemassa. Työeläkkeet rahoitetaan valtaosin tällä hetkellä työssä olevilta perittäviltä työeläkemaksuilla, ja vain osin aiemmin rahastoihin siirretyistä varoista ja niiden tuotoista.
– Jos ja kun koronavirusepidemia johtaa merkittäviin lomautuksiin ja irtisanomisiin, palkoista perittävien työeläkemaksujen kertymäkin jää selvästi vielä vuoden alussa arvioitua määrää pienemmäksi. Siksi työeläkejärjestelmän puskurirahastot tulevat nyt pienentymään suunniteltua enemmän, Siimes toteaa.
Jos epidemia johtaa syvään ja pitkään jatkuvaan talouden taantumaan, sen vaikutukset tulevat nyt nähtyjä suuremmiksi.
– Lyhyellä aikavälillä ei ole eläkejärjestelmän näkökulmasta syytä huoleen, mutta pidemmällä aikavälillä sekä työllisyyden kehityksellä että eläkevaroille saatavilla tuotoilla ja niiden muutoksilla on tietysti merkitystä eläkkeiden rahoitukselle. Siksi koronaviruksen aiheuttamia taloudellisia ja yhteiskunnallisia vaikutuksia seurataan nyt meidänkin alallamme erittäin tarkasti, sanoo Siimes.
Työeläkemaksujen määräaikainen alennus käyttöön koronakriisissä
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet yhteistyössä erilaisista toimista, joilla pyritään helpottamaan yritysten tilannetta koronaviruksen aiheuttamassa kriisissä. Yksi toimista koskee yksityisalojen työnantajien työeläkemaksun määräaikaista alentamista. Sillä on myös Suomen hallituksen hyväksyntä.
Työnantajan TyEL-maksua tullaan alentamaan tilapäisesti 2,6 prosenttiyksikköä viimeistään 1.6.2020 alkaen. Alennus on voimassa vuoden 2020 loppuun saakka.
– Maksun tilapäiseen alentamiseen käytetään työeläkejärjestelmän puskurirahastoihin sisältyvää niin sanottua EMU-puskuria. Se luotiin aikanaan keinoksi varautua talouden häiriöihin ja suhdannemuutoksiin, Siimes kertoo.
EMU-puskurin käyttömahdollisuuksista sovittiin työmarkkinakeskusjärjestöjen kesken osana vuonna 2014 käytyjä neuvotteluja eläkeuudistuksesta. Silloin tehdyn sopimuksen mukaan EMU-puskurin varoja voidaan käyttää yksityisalojen työeläkemaksun säätelyyn tilanteissa, joissa Suomen talous ja työllisyys ovat joko kilpailijamaihin verrattuna tai muutoin merkittävissä ongelmissa. Sopimukseen kirjattiin tuolloin myös se, että mikäli EMU-puskurin varoja päätetään käyttää työeläkemaksun säätelyyn, samassa yhteydessä sovitaan myös siitä, millä aikavälillä maksua nostetaan käytettyjen varojen palauttamiseksi puskuriin.
– Työmarkkinakeskusjärjestöt ovatkin nyt linjanneet, että puskuri kartutetaan uudelleen korottamalla työnantajan maksua tilapäisesti vuosina 2022-2025 siten, että tämän nyt sovitun tilapäisen alennuksen vaikutus kompensoidaan kokonaan, sanoo Siimes.
– Alennuksen vaikutuksen kompensoiminen on tärkeää, sillä vuonna 2017 voimaan astuneessa eläkeuudistuksessa EMU-puskuri niin sanotusti syötiin jo, sillä siellä olevat varat sovittiin tuolloin käytettäväksi työeläkemaksun tasapainottamiseen 2030-luvulla, jolloin työeläkkeiden rahoitus on maamme väestörakenteen kehityksen takia jo entuudestaan tiukoilla. Puskurissa ei siis siinä mielessä ole mitään ylimääräisiä varoja, vaan siellä olevat varat ja niille ajan kuluessa saatavat tuotot on jo laskettu kertaalleen käytettäväksi, Siimes huomauttaa.
Väestömme nyt ikääntyneempää kuin 1990-luvun laman aikana
Koronavirusepidemian aiheuttama tilanne on koko yhteiskunnan kannalta täysin uudenlainen. Talouden iso kuva on muuttunut muutamassa viikossa merkittävästi, eikä tulevasta ole tietoa.
– Työikäisen väestön kannalta on hyvä, että Suomen hallitus on valmistellut erilaisia kohdennettuja toimia niin yritysten kuin lomautettavien ja irtisanottavien ihmistenkin auttamiseksi. Lisätoimia tullaan kuitenkin vielä tarvitsemaan, kuten kooltaan riittävää ja myös riittävästi suoraa tukea sisältävää elvytyspakettia, Siimes toivoo.
Siimes muistuttaa, että Suomen väestö on nyt merkittävästi ikääntyneempää kuin 1990-luvun laman aikana. Siksi työllisyyden ylläpitoon ja mahdollisimman ripeään työllisyyden palauttamiseen tulisi nyt kiinnittää aivan erityistä huomiota, sillä pitkään jatkuvaan massatyöttömyyteen ei ole nyt senkään vertaa ”varaa” kuin oli 1990-luvulla, sanoo Siimes.
– Koronavirusepidemia lisää väistämättä lomautuksia ja irtisanomisia, mutta nyt täytyy pyrkiä yhdessä siihen, että sen aiheuttamia kielteisiä vaikutuksia voidaan pehmentää mahdollisimman paljon samalla, kun huolehditaan myös ikääntyneiden, työelämästä jo pois jääneiden toimeentulosta, Siimes painottaa.