Työeläkevarat kasvoivat viime vuonna – koronasta markkinoille epävarmuutta tällä hetkellä
Suomalaisten työeläkevarat nousivat 215* miljardiin euroon vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä. Sijoitusvuosi oli Työeläkevakuuttajat Telan tilastoanalyysin mukaan hyvä. Tällä hetkellä koronavirus ja siihen liittyvät varotoimet aiheuttavat vakavaa markkinaheiluntaa.
Vuosikymmen päättyi varojen kasvuun ja vahvoihin tuottoihin. Varat kasvoivat vuoden 2019 viimeisellä neljänneksellä noin kuudella miljardilla eurolla. Sijoitusvarojen koko vuoden reaalinen kokonaistuotto (eli tuotto, josta on vähennetty inflaation vaikutus) oli 11,5 prosenttia. Varoja kasvatti osakesijoitusten poikkeuksellisen suotuisa kehitys, ja samaan aikaan myös korkosijoitusten tuotto oli erinomainen. Tiedot käyvät ilmi Telan tilastoanalyysistä.
Vahva vakavaraisuus ja kasvu tarpeen
– Juuri nyt rahoitusmarkkinat reagoivat voimakkaasti koronavirukseen ja siihen liittyviin karanteeni- ja muihin varotoimiin. Epävarmuutta markkinoilla lisäävät pandemian vaikutukset talouden kehitykseen. Vaikutusten mittaluokkaa ja aikajännettä on kuitenkin vaikea arvioida tässä vaiheessa, kertoo Telan analyytikko Kimmo Koivurinne.
– Vaikka työeläkesijoittajat seuraavatkin nyt koronavirusta, hyödykkeiden maailmanmarkkinahintojen kehitystä ja keskuspankkien reaktioita, pitää muistaa, että työeläkevarojen kasvua tai laskua analysoitaessa enemmän merkitystä on pitkän aikavälin kehityksellä, Koivurinne sanoo.
Eläkevastuut eli tulevaisuudessa maksettavat työeläkkeet ulottuvat vuosikymmenten päähän.
– Työeläkkeiden rahoitus ei riipu pelkästään sijoitustoiminnasta. Valtaosa rahoituksesta muodostuu vuosittain kerättävistä työeläkemaksuista. Pidemmällä tähtäimellä kokonaisuuteen vaikuttavat pääasiassa työllisyyden ja väestön kehitys.
Eläkevakuuttajien vakavaraisuus on viime vuoden hyvien sijoitustuottojen takia vahva.
– Pahan päivän varalle tarkoitettujen puskureiden ansiosta eläkevakuuttajat sietävät huonompiakin kausia rahoitusmarkkinoilla, Koivurinne kuvaa.
Eläkesijoitusten tuotot ovat pidemmällä aikavälillä vakaat. Koko tilastoidulla ajanjaksolla eli vuodesta 1997 keskimääräinen vuosituotto oli reaalisesti 4,3 prosenttia.
Finanssivalvonta seuraa rahoitusmarkkinoita ja arvioi koronaviruksen aiheuttaman markkinaheilunnan vaikutusta työeläkevakuuttajien vakavaraisuuksiin. Tarvittaessa Finanssivalvonta antaa ilmoituksen sosiaali- ja terveysministeriölle arvioida mahdollisia lainsäädäntö- tai muita toimia.
Sijoitusjakaumassa jonkin verran muutosta
Vuoden 2019 aikana sijoitusjakauman omaisuuslajien suhteelliset osuudet muuttuivat hieman. Alueellisissa sijoitusosuuksissa sen sijaan ei juurikaan ollut muutosta. Varoista oli vuoden lopussa sijoitettuna euroalueen ulkopuolelle 59 prosenttia, Suomeen 23 prosenttia ja muulle euroalueelle 18 prosenttia.
Korkosijoituksien osuus (34 %) supistui 4 prosenttiyksikköä. Osake- ja osaketyyppisten sijoituksien osuus (19 %) kohosi 5 prosenttiyksikköä. Kiinteistösijoituksien osuus (8 %) pysyi lähes muuttumattomana ja vaihtoehtoisten sijoituksien eli hedgerahastojen osuus (8 %) laski vajaan prosenttiyksikön.
Kuuden suurimman toimijan osakesijoitukset tuottivat reaalisesti keskimäärin 20,4 prosenttia, korkosijoitukset 4,5 prosenttia, kiinteistösijoitukset 6,6 prosenttia ja vaihtoehtoiset sijoitukset 2,6 prosenttia.
– Vuoden lopulla varsinkin Eurooppaa hiertänyt Brexit varmistui. Samoihin aikoihin Yhdysvallat ja Kiina pääsivät eräänlaiseen välirauhaan kauppasodassa, mikä viimeisteli jo siihenkin asti erinomaisen sijoitusvuoden, kertoo Koivurinne.
Strategiat muutoksessa
Viimeisen vuosikymmenen aikana sijoitussalkut ovat kehittyneet sijoitusympäristön muuttuessa ja erityisesti korkotason laskun myötä.
– Korkosijoituksia on korvattu paremmin tuottavilla osakkeilla, pääomasijoituksilla ja hedgerahastoilla. Työeläkevakuuttajat ovat vakavaraisuussäännösten puitteissa joutuneet hakemaan korvaavia sijoituskohteita. Tuottojen valossa tämä lähestymistapa näyttää toimineen hyvin, Koivurinne kuvaa.
*) Työeläkelaitosten tilinpäätöstietojen mukaiset sijoitusvarat olivat 31.12.2019 yhteensä noin 216 miljardia euroa. Tässä esitetty sijoitusvarojen määrä eroaa tilinpäätöstietojen luvusta vajaan miljardin. Syynä ovat erot tilastointiprosessissa. Tarkennamme varojen määrää kevään aikana.
—
Eläkevaroja koskeva Telan tilastoanalyysi sisältää tiedot eläkevakuutusyhtiöiden, eläkekassojen, eläkesäätiöiden, Kelan toimihenkilöiden eläkerahaston, Kevan, Kirkon eläkerahaston, Maatalousyrittäjien eläkelaitoksen, Merimieseläkekassan, Suomen Pankin Eläkerahaston ja Valtion Eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Tilastoissa on mukana vain lakisääteinen työeläketurva.
Analyysi sijoitusvarojen määristä ja kohdentumisesta löytyy kokonaisuudessaan Telan Sijoitusanalyysi-sivulta.
Lisätietoja:
