Ennakoinnilla rakennetaan kestävää tulevaisuutta

Tänään vietetään tulevaisuuspäivää, joten on oiva tilaisuus pohtia, miltä haluamme yhteiskuntamme, työelämämme ja oman tulevaisuutemme näyttävän.

Työyhteisö kehittyy yhdessä

Yhteiskuntasopimuksilla on monia linkkejä organisaatioiden ja ihmisten elämään, sillä monissa niistä on kyse sukupolvien välisestä ketjusta. Työeläkkeissä jokainen sukupolvi on vuorollaan maksajana ja saajana. Työeläke on sidottu jokaisen työuran aikaisiin ansioihin. Elinajat ovat pidentyneet, jolloin myös työssä tulee jatkaa hieman pidempään. Miten voidaan edistää mielekästä työskentelyä työelämässä? Keinoja ovat esimerkiksi jatkuva oppiminen ja kehittyminen, joiden avulla pysytään mukana työelämän muutoksessa ja pidetään huolta osaamisen uudistamisesta. Tähän tarvitaan yksilöiden ja koko organisaation yhteisten osaamistarpeiden ennakointia ja tunnistamista.

Työelämä edellyttää yhä enemmän resilienssiä eli sopeutumiskykyä muutokseen. Ennakoinnin avulla pystytään varautumaan muutokseen ja osaamistarpeisiin. Työyhteisön yhteisenä taitona voisi toimia tulevaisuuslukutaito. Tulevaisuuslukutaidossa on kyse kyvystä pohtia erilaisia, mahdollisia tulevaisuuksia. Jokaisen omista ja yhteisistä näkemyksistä sekä organisaation ulkopuolelta tulevan informaation pohjalta kertyy tietoa, jonka avulla työyhteisö voi kehittyä ja rakentaa tulevaisuuttaan.

Mitä mahdollisten tulevaisuuksien pohdinta edellyttää? Tärkein liikkeelle sysäävä voima on uteliaisuus. Kiinnostutaan siitä, mitä ympärillä tapahtuu. Mitä aktiivisemmin havainnoidaan ympäristössä tapahtuvia muutoksia, sitä paremmin pystytään luomaan tilannekuvaa siitä, mihin suuntaan työyhteisön tulisi kehittyä. Ennakointitietoa voi jalostaa käymällä yhdessä dialogia tehdyistä havainnoista, jolloin opitaan ja kasvatetaan yhteistä ymmärrystä.

Entä työeläkejärjestelmä?

Myös työeläkejärjestelmässä tarvitaan tulevaisuuslukutaitoa. Työeläkejärjestelmässä tulevaisuutta ennakoidaan muun muassa pitkän aikavälin rahoituslaskelmilla, joita Eläketurvakeskus tuottaa säännöllisin väliajoin. Pitkän aikavälin laskelmat ulottuvat jopa 70 vuoden päähän. Ne mahdollistavat tietoon perustuvan päätösten tekemisen eläkejärjestelmän päättäjille. Laskelmien ja ennusteiden ansiosta näkemys tulevaisuudesta perustuu kulloisenkin ajankohdan realismiin. Laskelmien avulla pystytään kertomaan miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos lainsäädäntö pysyy muuttumattomana ja väestöä sekä taloutta koskevat oletukset toteutuvat.

Laskelmien rinnalla on kuulosteltava ja analysoitava erilaisia ilmiöitä ja megatrendejä sekä löydettävä niiden taustalta voimat, jotka muuttavat eläketurvan karttumisen ja eläkkeiden rahoituksen perustuksia. Työelämän muutos on yksi tällainen megatrendi. Laskelmat ja muu ennakointi mahdollistavat sen, että eläkejärjestelmän kriittisiin tekijöihin voidaan kiinnittää huomiota ja tarpeen tullen huoltaa eläkejärjestelmää.

Työeläkkeiden rahoituksessa on kyse vuosikymmenistä. Työeläkejärjestelmä perustuu pitkän aikavälin yhteiskuntasopimukselle, jonka ansiosta pystytään tasoittamaan riskiä yli suhdanteiden ja sukupolvien. Suomalainen työeläkejärjestelmä onkin kansainvälisissä vertailuissa rankattu kärkikastiin kestävyydessä ja läpinäkyvyydessä. Sillanrakentajat-podcastimme jaksossa Kuka katsoo sadan vuoden päähän suunnataan katse tulevaisuuteen, maailman megatrendeihin ja Suomen päiväkoti-ikäisten eläkkeisiin sekä keskustellaan siitä, miten eläkkeitä voidaan suunnitella kestävästi 70 vuoden päähän. Kuunteluiloa tulevaisuuspäivään!