OECD yllättää – pakko onkin se parempi konsultti
Olen elänyt jo varsin kauan. Siksi erotan maailman menoon liittyvästä jatkuvasta kohinasta silloin tällöin myös historian siipien hiljaista havinaa. Tuorein havinahavaintoni on tältä päivältä – tai jos ihan tarkkoja ollaan, niin oikeastaan jo viime vuoden loppupuolelta.
Havina kuuluu Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestöstä OECD:stä ja sen tuoreimmasta, viime vuoden marraskuussa julkaistusta Pensions at a Glance -raportista.
Maatiivistelmä Suomesta julkaistiin tällä viikolla, ja koko raportin tuloksia esiteltiin tänään myös Eläketurvakeskuksen järjestämässä seminaarissa.
OECD tekee muun muassa talouteen, työllisyyteen ja eläkkeisiin liittyvää tutkimusta. Se laatii säännöllisesti näitä ja monia muitakin teemoja käsitteleviä maaraportteja ja niihin perustuvia suosituksia jäsenmaittensa tilanteista.
OECD:n suosituksia seurataan sen omien jäsenmaiden ohella tarkkaan myös muun muassa Euroopan komissiossa.
Historiallista suunnanmuutosta?
OECD:n eläkkeitä koskevien suositusten ydin oli pitkään vapaaehtoisen eläkesäästämisen lisäämisessä ja yksilöiden omaa vanhuudenturvaansa koskevan vastuun kasvattamisessa. Jäsenmaille suositeltiin myös eläkkeiden rahoituksen kestävyyden vahvistamista ja alimpien eläkeikien nostamista.
Suositukset eläkkeiden rahoituksen kestävyyden vahvistamisesta ja eläkeiän nostosta löytyvät OECD:n uusimmastakin Pensions at a Glance -raportista. Niiden rinnalle on tullut sosiaalisempia, ihmisten toimeentuloon liittyviä painotuksia. Uutena asiana on tutkittuun tietoon perustuva näkemys siitä, että vapaaehtoisuus ei olekaan toimivin keino tasoltaan riittävän vanhuudenturvan varmistamiseksi.
”Pakko on vapaaehtoisuutta parempi konsultti maailmassa, jossa työnteon tavat ovat muuttuneet.”
OECD:n mukaan pakko on vapaaehtoisuutta parempi konsultti maailmassa, jossa työnteon tavat ovat muuttuneet ja jossa työurista on tullut yhä useammin epälineaarisia – siis sellaisia, että työnantajia on työuran aikana useita ja jossa työtä voidaan tehdä myös osa-aikaisissa tai määräaikaisissa työsuhteissa tai jopa kokonaan niin, että työnantajaa ei ole ollenkaan vaan työ tapahtuu toisiaan seuraavissa ja keskenään usein hyvinkin erilaisissa toimeksiantosuhteissa.
OECD:n mukaan tässä uudessa maailmassa toimii parhaiten eläkkeiden pakollisuus ja se, että työikäisten ihmisten eläketurva karttuisi mahdollisimman samankaltaisin ehdoin kaikenlaisissa työsuhteissa – siis niin koko-, osa- ja määräaikaisissa työsuhteissa kuin erilaisten digitaalisten alustojen ja muiden kanavien kautta tehtävien toimeksiantosuhteiden tapauksissa.
OECD:n tuoreen raportin mukaan jälkimmäisen tavoitteen saavuttaminen voi toisinaan vaatia, että eläkemaksujen maksamista tuetaan myös verovaroista tai muulla uudelleenjaolla. Näkökulma kumpuaa pienituloisten itsensätyöllistäjien haasteista.
*
Historian siivet havisevat siis oikein kunnolla.
Ensimmäinen havina tulee siitä, että tämän uuden maailman valossa Suomen lakisääteinen työeläkejärjestelmä onkin äkkiä hyvin moderni ja ajan tasalla – sekä ennen kaikkea yllättävän yhteensopiva sekä työvoiman ammatillisen liikkuvuuden että työurien muutoksen kanssa.
OECD:n suositusten perusteella meilläkin on vielä korjattavaa etenkin yrittäjien eläkejärjestelmän ja erityisesti sen mahdollistaman vakuutettavan tulon valinnaisuuden kohdalla. Mutta yleislinjamme eli pakollisuus ja kattavuus on pääosin hyvässä kunnossa. Lisäksi suomalainen malli mahdollistaa joustavan siirtymisen työpaikasta toiseen, mikä on monissa OECD-maissa toisin.
Toinen havina tulee siitä, että OECD on pitkän yksilön oman vastuun lisäämistä korostaneen traditionsa jälkeen paitsi pakollisuuden, myös valtion maksaman tuen ja subvention puolella.
*
Saamme siis nyt pisteitä eläkejärjestelmämme pakollisuudesta ja kattavuudesta erityisesti palkansaajana tehtävän työn osalta.
Pakollisuus on meillä lain tekstin osalta kunnossa myös yrittäjien kohdalla. Vakuutettavan yrittäjätulon tasoon liittyvä suuri vapaus valita tuo meille kuitenkin pitkän miinuksen yrittäjäeläkkeiden tosiasiallisen kattavuuden osalta.
OECD:n suositusten perusteella meidän olisi hyvä pohtia yrittäjien eläkelain mukaisen tulokäsitteen muuttamista vähemmän valinnanvapautta sisältävään suuntaan esimerkiksi sitomalla se suoraan yrittäjän verotettavaan tuloon. Tämän vaikeudet kuitenkin tunnustetaan myös OECD:n analyysissa.
OECD:n eläkesuosituksia on Suomessa usein kuunneltu herkällä korvalla etenkin valtiovarainministeriön, mutta osin myös poliitikkojen ja eri etujärjestöjenkin suunnalla. Onkin kiinnostavaa nähdä, mikä on reaktio OECD:n raporttiin tällä kerralla!
Kommentit