Finanssivalvonta korostaa työhyvinvointitoiminnan riskiperusteisuutta
Finanssivalvonta julkaisi tänään tiedotteen koskien työkyvyttömyysriskin hallintaa työeläkeyhtiöissä. Työkyvyttömyysriskin hallinnassa on kyse työhyvinvointi- eli työkyvyn ylläpitotoiminnasta, jonka tavoitteena on vähentää työntekijöiden riskiä tulla työkyvyttömäksi ja joutua työkyvyttömyyseläkkeelle.
Finanssivalvonnan mukaan toiminnan tulee olla riskiperusteista ja luonteeltaan työeläkevakuutuksen toimialaan kuuluvaa, eikä sitä saa kohdentaa kilpailullisin perustein.
Finanssivalvonnan mukaan riskiperusteisuuden lähtökohtana on työeläkeyhtiön tekemä riskiarvio koko vakuutuskannastaan eli kaikista yhtiön asiakasyrityksistä. Toimenpiteet tulee kohdistaa tehdyn riskiarvion perusteella. Finanssivalvonnan mukaan työeläkeyhtiön tehtävänä on neuvoa ja valistaa asiakkaitaan työkyvyttömyysriskiin liittyvissä asioissa, ja auttaa asiakasyritystä ymmärtämään mahdollisia syitä niin työkyvyttömyysriskiin kuin työkyvyttömyyteen. Finanssivalvonta katsoo, että työeläkeyhtiö ei itse voi toteuttaa varsinaisia työkyvyttömyysriskiä alentavia toimenpiteitä asiakkaalle.
– Työeläkeyhtiöt varmasti perehtyvät tiedotteeseen tarkasti ja arvioivat toimintaansa suhteessa Finanssivalvonnan esittämiin linjauksiin, toteaa edunvalvontajohtajamme Nikolas Elomaa.
Työeläkeyhtiöiden tekemästä työkyvyttömyysriskin hallinnasta on Finanssivalvonnan ohjeet, jotka tulivat voimaan maaliskuussa 2016.
Finanssivalvonnan ohjeistuksen toimivuutta arvioitiin syyskuussa valmistuneessa Jukka Ahtelan ja Tuula Lempiäisen tekemässä selvityksessä (Selvitys toimeenpanon muutoksista), jonka teetimme työmarkkinakeskusjärjestöjen pyynnöstä. Selvityksen mukaan työeläkeyhtiöiden yleinen toive oli, että työkyvyttömyysriskin hallintaan laadittaisiin sitovaa ohjeistusta. Nykyisen ohjeistuksen koetaan jättävän liikaa tulkinnanvaraista aluetta ja olevan liian yleisellä tasolla, jotta se auttaisi suuntaamaan toimintoja olennaisiin ja tarkoituksenmukaisiin keinoihin.
– Työeläkealan mielestä olisi tarpeellista selvittää, voidaanko lainsäädännöllisin toimin tehdä jatkossa jotain tilanteen selkeyttämiseksi, Elomaa esittää.