Työeläke, kansaneläke ja takuueläke: kullakin omat roolinsa

Valtaosalle meistä työeläke tuo toimeentulon eläkkeellä. Yhteiskunnan oletusarvo on, että kukin meistä löytää ennen pitkää paikkansa työelämässä ja kerryttää hiljalleen itselleen työeläkettä. Se on eräänlaista vuosikymmeniä kestävää ultrajuoksua, jossa palkitaan sitkeydestä ja pitkäjänteisyydestä ‒ joskus myös tuurista.

Työeläke heijastaa aina työuraa. Jos se jää syystä tai toisesta lyhyeksi tai ei pääse kunnolla koskaan alkamaan, työeläkkeestä tulee hyvin pieni.

Siinä tilanteessa kuvaan astuvat kansaneläke ja takuueläke. Ne turvaavat minimitoimeentuloa. Ne ovat eräänlaisia päivystäjiä, jotka astuvat kuvaan, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.

Työeläke: suhteessa työaikaisiin tuloihin

– Työeläkkeen tarkoitus on korvata vakuutuksen kautta ihmisen työaikaista tulotasoa. Se pohjautuu ajatukseen, että palkkaan perustuva eläke palkitsee työnteosta ja ponnistelusta. Samalla se estää köyhyyttä, koska se on meillä eläkeajan toimeentulon pääasiallinen lähde, kuvaa erityisasiantuntijamme Janne Pelkonen.

– Tämän ajatuksen suomalaiset hyväksyvät laajasti. Katsotaan, että ahkeruudesta pitää palkita – kunhan ei palkita ”liikaa”, vaikka tuloperusteisuuttakin kannatetaan varsin paljon, Pelkonen viittaa tutkimuksiin Kangas & Airio ja Eläketurvakeskuksen Eläkebarometri.

Kansaneläke ja takuueläke: vähimmäistoimeentulo

Kansaneläke ja takuueläke ovat tulonsiirtoja. Ne ovat perustoimeentuloturvaa, joka kuuluu tarvittaessa kaikille. Niitä maksetaan pienituloisimmille.

– Kansaneläke, takuueläke ja työeläke täydentävät ja tukevat toisiaan. On monella tapaa hyvä, jos ihmisiä saadaan vähimmäisetuuksilta työelämään ja ansioeläkkeelle. Yhtä lailla on hyvä, että meillä on vähimmäistoimeentulon takaava järjestelmä, painottaa Kelan tutkimuspäällikkö Karoliina Koskenvuo.

Työeläkkeet: työnantajilta, työntekijöiltä, sijoitustuotoista

Suomessa maksettiin eläkkeitä vuonna 2018 noin 1,6 miljoonalle ihmiselle, yhteensä noin 31 miljardin euron edestä. Tästä potista 90 prosenttia oli työeläkkeitä. Se tarkoittaa noin 28 miljardia euroa.

Työeläkkeet rahoitetaan pääasiassa työnantajien ja työntekijöiden maksamilla työeläkemaksuilla sekä työeläkerahastojen sijoitustuotoilla. Valtion rahaa niissä on hyvin vähän (osa merimiesten, maatalousyrittäjien ja yrittäjien eläkkeistä).

Kansaneläke ja takuueläke: verovaroin

Kansaneläkkeitä maksettiin hiukan yli 2 miljardia euroa, siis noin 7 prosenttia kaikista maksetuista eläkkeistä.

Vuonna 2011 lähtien on maksettu myös takuueläkkeitä. Täyden takuueläkkeen saa, jos ei saa mitään muuta eläkettä. Takuueläkettä maksettiin viime vuonna noin kymmenesosa kansaneläkkeiden määrään verrattuna, 214 miljoonaa euroa.

Kansaneläke ja takuueläke rahoitetaan valtion pussissa, verovaroin. Ne maksaa Kela.

Väheni, väheni, kunnes…

Yhä useampi suomalainen on ansainnut työeläkettä, ja 70 vuotta täyttäneiden kansaneläkeläisten määrä on vähentynyt kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia. Yhä harvempi siis turvautuu kansaneläkkeeseen.

Kansaneläkkeen saajien määrä laskikin vuodesta 1985 tasaisesti 30 vuoden ajan. Sitten tapahtui muutos. Nuorimpien (16‒39-vuotiaiden) täyttä kansaneläkettä saavien määrä lähti kasvuun. Vuoden 2017 lopussa heitä oli 26 000. Se on 1,6 prosenttia kaikista sen ikäisistä.

Osatyökykyisten vaikea päästä työelämään

Koskenvuo on tutkinut erityisesti osatyökykyisiä sekä nuoria, jotka eivät ole opiskelemassa eivätkä työelämässä. Molemmilla on muita suurempi riski päätyä aikanaan köyhäksi eläkeläiseksi.

– Meillä on kouluttautuneita nuoria, joilla on opiskeluun ja työkykyyn liittyviä ongelmia. Siellä on työhaluisia ja motivoituneita ihmisiä, mutta heidän on todella vaikea päästä kiinni työelämään, Koskenvuo toteaa.

– Osatyökykyisten on Suomessa ylipäätään vaikea työllistyä. Kaikkien etu olisi, että osatyökykyiset työllistyisivät nykyistä paremmin. Fyysisiä esteitä työpaikoilla voidaan poistaa tai vähentää työoloja ja työympäristöä muokkaamalla. Asenne-esteet ovat vaikeampia.

Sosiaalisen nousun näkymä tärkeä

Lähes 40 prosenttia eläkeläisistä sai vuonna 2018 eläkettä alle 1250 euroa kuukaudessa (ETK: Keskieläke 1 680 euroa kuukaudessa). Kaksi kolmasosaa heistä oli naisia.

Pelkonen pohtii työhön perustuvan eläkkeen ja asumiseen perustuvan eläkkeen mahdollisesti herättämiä tuntoja.

– Voi tuntua epäreilulta, jos oma työeläke on pieni, ja jos naapuri saa lähes saman takuueläkkeen ja asumistuen kautta. Ihmiset kuitenkin vertaavat omaa tilannettaan toisiin. Tästä kuulee melko usein turuilla ja toreilla.

– Ansioperusteisen eläkkeen laaja hyväksyntä meillä perustunee siihen, että sosiaalinen joustavuus on Suomessa kuitenkin suurta. Vanhempien tausta vaikuttaa vähemmän kuin jopa muissa Pohjoismaissa. Ihminen pystyy siis omilla ponnisteluillaan parantamaan asemaansa. Jos käy niin, että sosiaalinen nousu ei vaikutakaan mahdolliselta, mitä tapahtuu, Pelkonen kysyy.

Eheämmät työurat, kiitos

Rikkonainen työura, pitkät kotihoidon tukijaksot, vuodet omaishoitajana ja työttömyys pienentävät käytännössä eläkettä. Näihin tekijöihin vaikuttamalla voidaan vähentää tulevaa eläkeläisköyhyyttä.

Pelkonen toteaa, että työeläkejärjestelmän sisällä ei ole yksinkertaisia keinoja vaikuttaa takautuvasti eläkeläisköyhyyteen – vaikka niin kuinka esitettäisiin. Välillä puhutaan eläkekatosta, välillä työeläkeindeksistä.

– Eläkekatto tarkoittaisi myös maksukattoa, mikä aiheuttaisi ongelmia. Eläkepääomaan ei voi puuttua takautuvasti, sitä suojaa perustuslain omaisuudensuoja. Jos työeläkeindeksiä parannettaisiin, eläkkeiden rahoitus menisi epätasapainoon, lainattaisiin nuoremmilta ikäluokilta, Pelkonen vetää yhteen.

– Eläkejärjestelmän näkökulmastakin työuria pitäisi saada eheämmiksi. Jos kuitenkin tähdättäisiin siihen, että saadaan ihmisiä enemmän töihin, Koskenvuo huomauttaa.