Euroopan vakaus tukee eläkejärjestelmää
Turun Eurooppa-foorumin seminaarissamme saatiin vastauksia Euroopan vakauteen eri näkökulmista. Seminaarissa keskityttiin erityisesti talouskriisin jälkeiseen aikaan, nuorten liikkuvuuteen ja maahanmuuttoon.
Seminaarin avasi ekonomisti Nicolas Véron ajatushautomo Bruegelista. Véronin mukaan seuraavia talouskriisejä pyritään ehkäisemään muun muassa Euroopan vakausmekanismin ja pankkiunionin avulla.
– On erittäin tärkeää, kenestä tulee komission seuraava talouskomissaari. Valinta vaikuttaa talous- ja rahaliiton tulevaisuuteen ja millainen pankkiunionista lopulta muodostuu, sanoi Véron.
Talouskomissaariksi on ehdolla Italian Paolo Gentiloni. Pankkiunioni toimii, mutta siltä puuttuu vielä yhteinen eurooppalainen talletussuojajärjestelmä.
Kommenttipuheenvuorossaan Varman pääekonomisti Katja Bjerstedt korosti, että luonnollisesti Euroopan taloudellisella tasapainolla ja kasvulla on suuri merkitys myös Suomen eläkesijoituksille.
– Tulevaisuudessa euroalueen talouden hallintaan tarvittaisiin parempia rakenteita. Kasvu- ja vakaussopimusta pitäisi uudistaa, niin että talouden kasvupotentiaalia kohentavia investointeja voitaisiin tehdä joustavammin. Tällä hetkellä ollaan kovin riippuvaisia rahapolitiikasta, sanoi Bjerstedt.
Miksi Suomi ei houkuttele työntekijöitä?
Aloituspuheenvuorojen jälkeen ensimmäisessä debatissa ääneen pääsivät kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta ja kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar. He pureutuivat maahanmuuttoon, miten Suomeen pystyttäisiin houkuttelemaan osaajia ja miten heidät saataisiin pysymään maassa.
Työperäisen maahanmuuton lisääminen vaikuttaisi positiivisesti eläkejärjestelmän rahoitukseen ja samalla koko julkiseen talouteen.
Yanarin ja Penttisen mukaan Suomella on paljon valttikortteja, mutta emme silti houkuttele työntekijöitä. Yanar nosti haasteiksi syrjäisen sijainnin ja harvinaisen kielen. Penttinen totesi, että olemme liian vaatimattomia, emmekä osaa markkinoida tarpeeksi.
– Maahanmuuttoa auttaisi, jos EU:n ulkopuolelta tulevien työlupaprosesseja voitaisiin helpottaa, sanoi Penttinen. Hän oli myös huolissaan aivovuodosta, esimerkiksi suomalaisilla tutkijoilla ei ole riittävästi uramahdollisuuksia.
– Toisaalta maahan tulleista ja täällä tutkinnon suorittaneista opiskelijoista ei pidetä kiinni, painotti Yanar.
Hänen mukaansa maahanmuuttokeskustelu on Suomessa kovin negatiivista. Lisäksi poliittisessa keskustelussa ei kysytä päättäjien visioita siihen, miten tänne saataisiin lisää työntekijöitä.
Toisen debatin aiheena oli nuorten liikkuvuus. Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa kommentoi asiaa opiskelijoiden näkökulmasta. Hän totesi, että muillekin kuin korkeakouluopiskelijoille täytyy tarjota lisää väyliä kansainvälistymiseen.
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Juha Jokela muistutti eurooppalaisten työmarkkinoiden mahdollisuuksista nuorille. Samaan aikaan Euroopassa on yhä työntekijöiden oikeuksiin ja sosiaaliturvaan liittyviä haasteita.
Molemmat puhujat olivat samaa mieltä Brexitin arvaamattomuudesta: sen vaikutuksia nuorten liikkuvuuteen ei vielä tiedetä. Sopimukseton erokin voi vaikeuttaa tilannetta.
– Talouskriisi on lisännyt joissakin maissa pakkoa liikkua työn perässä. Myös työ- ja opiskelumahdollisuuksilla sekä tulotasolla on merkitystä. Esimerkiksi Romaniasta on muuttanut noin 3,6 miljoonaa ihmistä maan EU-jäsenyyden aikana, totesi Jokela.
Vaikka Suomessa enemmistö nuorista pitää EU:ta hyvänä asiana, miten nuorten ääni saataisiin paremmin kuuluviin EU-asioissa? Nuoret pitävät euroja itsestäänselvyytenä eivätkä näe vaikutusmahdollisuuksia, pohti Asunmaa.
Kanadan opit käyttöön?
Loppupuheenvuorossaan toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes korosti, että väestön ikääntyminen on koko Euroopan haaste.
– Meidän täytyy keskustella aktiivisesti myös nettomaahanmuutosta, siihen on huomattavasti helpompi vaikuttaa kuin syntyvyyteen. Maahan- ja maastamuutto ovat riippuvaisia poliittisista päätöksistä. Miten rakennettaisiin lisää laillisia väyliä maahanmuutolle, voitaisiinko siihen ottaa oppia vaikka Kanadasta? kysyi Siimes.
Hänen mukaansa työllisyyttä ja tuottavuutta pitää kasvattaa Suomessa.
Lopuksi Siimes muistutti, että osaajien karkaaminen ulkomaille on yritystenkin asia: niiden pitää pystyä tarjoamaan osaajille kiinnostavia työpaikkoja.
Tallenteet Turun Eurooppa-foorumin seminaaristamme 30.8.2019:
Epävarmuuden aika Euroopassa -seminaari Eurooppa-foorumissa, osa 1 (englanniksi)
What is needed to make European Monetary Union stable and ready for the next crisis?
Puhujat: senior fellow Nicolas Véron, Bruegel ja pääekonomisti Katja Bjerstedt, Varma
Epävarmuuden aika Euroopassa -seminaari Eurooppa-foorumissa, osa 2 (suomeksi)
Pikadebatit:
1) Vapaus vai pakko? – Nuorten liikkuvuus Euroopassa
Eurooppanuorten puheenjohtaja Iiris Asunmaa ja Ulkopoliittisen Instituutin Euroopan unioni -tutkimusohjelman ohjelmajohtaja Juha Jokela.
2) Miten tehdä Suomesta houkutteleva paikka työnteolle?
Helsingin kaupunginvaltuutettu Ozan Yanar ja Akavan kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen.
Päätössanat: Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes