Julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskeva selvitys
Annoimme lausunnon oikeusministeriölle koskien julkisuuslain soveltamisalan laajentamista koskevaa selvitystä.
Toteamme lausuntonamme seuraavaa:
- Katsomme, että nykyinen julkisuuslain soveltamisala työeläkealaa koskien on riittävä, selkeä ja vakiintunut tapa ottaa huomioon työeläkejärjestelmään liittyvät erityispiirteet.
- Mikäli soveltamisalaa aiotaan kuitenkin laajentaa, olisi asiasta syytä tehdä ensin perusteellinen oikeudellinen analyysi sekä vaikutusarvio työeläkejärjestelmän erityispiirteet ja siihen liittyvä lainsäädäntö huomioon ottaen. Tässä työssä on välttämätöntä olla mukana työeläkevakuuttajien edustus ja asiantuntemus.
Työeläkevakuuttajien toiminta ja julkisuuslaki
Suomen työeläkejärjestelmässä työeläkevakuuttaminen hoidetaan hajautetusti useiden toimijoiden kautta. Työeläkevakuutusyhtiöt, Keva, Merimieseläkekassa, Maatalousyrittäjien eläkelaitos sekä eläkekassat ja eläkesäätiöt toimivat osin saman, osin eri lainsäädännön perusteella.
Julkisuuslakia sovelletaan lähtökohtaisesti viranomaisiin ja muihin vastaaviin toimijoihin. Yksityisen sektorin työeläkevakuuttajiin sovelletaan julkisuuslakia siltä osin, kun ne käyttävät julkista valtaa.
Silloin, kun työeläkeyhtiöihin, eläkesäätiöihin tai -kassoihin ei sovelleta julkisuuslakia, määräytyy salassapito- ynnä muut velvoitteet eläkevakuuttajien toimintaan liittyvien muiden säännösten mukaisesti (mm. työeläkevakuutusyhtiölaki, eläkesäätiölaki, vakuutuskassalaki, vakuutusyhtiölaki, osakeyhtiölaki). Tämä koskee erityisesti yhtiöiden, kassojen ja säätiöiden hallintoa, sijoitustoimintaa ja asiakassuhteiden hoitoa.
Kevan tehtävistä ja asemasta säädetään Kevasta annetussa laissa, jonka mukaan Keva on julkisoikeudellinen jäsenyhteisöjensä hallinnoima eläkelaitos. Keva on julkisuuslaissa tarkoitettu viranomainen ja näin ollen sen toimintaan sovelletaan julkisuuslakia koko laajuudeltaan.
Finanssivalvonta valvoo työeläkeyhtiöitä, kassoja ja säätiöitä, ja sillä on jo tällä hetkellä pääsy haluamiinsa asiakirjoihin valvontatehtävän suorittamiseksi. Lisäksi eläkevakuuttajat raportoivat säännöllisesti toiminnastaan Finanssivalvonnalle. Kevan valvontaa johtaa valtiovarainministeriö. Työeläkevakuuttajilla on lainsäädännössä useita hallintoa koskevia lakisääteisiä julkistamisvelvoitteita. Työeläkeyhtiöt noudattavat myös vapaaehtoisesti soveltuvin osin listayhtiöiden hallinnointikoodia (corporate governance), joka edistää avoimuutta ja hyvää hallintoa yhtiöissä.
Soveltamisalan laajentamisen vaikutus
Suurin osa työeläkevakuuttajien asiakirjoista sisältää henkilötietoja, jotka ovat salassa pidettäviä. Toisaalta työeläkealan toimijoiden sopimussuhteet ovat salassa pidettäviä julkisuuslain liikesalaisuuteen tai toimijoiden liiketoimintaan liittyvän salassapitosäännökseen liittyvinä asioina.
Tämä koskee myös työeläkealan toimijoiden sijoitustoimintaan tai asiakassuhteisiin liittyvien asiakirjojen julkisuutta. Myös ne tiedot ja asiakirjat, jotka koskevat työnantajan taloudellista asemaa, ovat salassa pidettäviä työeläkelainsäädännön mukaan. Erityisesti kassojen ja säätiöiden osalta kytkökset yksittäiseen työnantajaan ovat erityisen kiinteitä jo kassojen sekä säätiöiden toiminnan rakenteen vuoksi.
Edellä mainittujen seikkojen johdosta työeläkejärjestelmän avoimuutta ja läpinäkyvyyttä on nykyisellään pidettävä riittävänä, kun otetaan myös huomioon julkisuuslain selkeä ja vakiintunut soveltaminen suhteessa muusta lainsäädännöstä johtuviin salassapitosäännöksiin.
Mikäli soveltamisalaa aiotaan kuitenkin laajentaa, olisi asiasta syytä tehdä perusteellinen oikeudellinen analyysi ja selvitys, voidaanko mahdolliset puutteet toiminnan avoimuudessa korjata muilla tavoin sekä vaikutusarvio työeläkejärjestelmän erityispiirteet huomioiden. Tässä työssä on välttämätöntä olla mukana työeläkevakuuttajien edustus ja asiantuntemus.