Telan Siimes: Työvoiman liikkuvuuden merkitys eläkkeiden rahoitukselle kasvaa jatkossa
Suomen työikäinen väestö pienenee ja ennätysvauhdilla alentuneen syntyvyyden takia se uhkaa vähentyä voimakkaasti myös tulevaisuudessa. Pääosa maksussa olevista työeläkkeistä rahoitetaan työstä perittävillä eläkemaksuilla, ja siksi syntyvyyden tuleva kehitys on merkityksellistä myös työeläkkeiden pitkän aikavälin rahoituksen kannalta.
– Työikäisen väestön nykyiseen ja tulevaan määrään vaikuttaa kuitenkin syntyvyyden ohella paljon myös työvoiman kansainvälinen liikkuvuus eli se, miten Suomen työperäinen maahan- ja maastamuutto kehittyvät tulevina vuosina, korostaa Työeläkevakuuttajat Telan toimitusjohtaja Suvi-Anne Siimes.
Siimes puhui tänään Turun Eurooppa-foorumin tilaisuudessa, jonka järjestivät Tela ja Eurooppanuoret.
Suomen toteutunut nettomaahanmuutto oli viime vuonna Tilastokeskuksen mukaan hieman alle 12 000 henkilöä. Luku on 2010-luvulla vaihdellut 12 000 – 18 000 välillä. Merkille pantavaa on, että erityisesti maastamuutto on lisääntynyt 2010-luvulla yhtä vuotta lukuun ottamatta jatkuvasti.
Siimes painottaa, että työvoiman kansainvälisen liikkuvuuden merkitys kasvaa sitä suuremmaksi, mitä enemmän syntyvyys laskee.
– Eläkkeiden rahoituksen kannalta on huolestuttavaa, jos Suomen alhaisen syntyvyyden tilanteessa myös nettomaahanmuutto jatkaisi heikkenemistään, Siimes sanoo.
– Muuttoliikkeessä on kaksi suuntaa ja niitä molempia pitää huoltaa. Ikääntyvän Suomen on pystyttävä houkuttelemaan uusia kykyjä Suomen työmarkkinoille ja meidän on saatava myös nykyistä useammat osaajat jäämään tänne.
Eläkkeiden rahoitusnäkymiä arvioidaan Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin PTS-rahoituslaskelmassa. Niissä käytetty nettomaahanmuuton ennuste on viime vuosina vähentynyt lähes yhtä paljon kuin syntyvyys.
Nettomaahanmuutto-oletus on tällä hetkellä 15 000 henkilöä vuodessa. Vielä edellisessä, vuoden 2016 laskelmassa se oli 17 000. Nettomaahanmuuttoluku pitää sisällään Suomeen tulijat miinustaen pois maasta muuttaneet suomalaiset.
– Maahanmuuttoon liittyy toki monia muitakin näkökulmia kuin työllisyys. Maahanmuuttoon on kuitenkin huomattavasti helpompi ja nopeampi vaikuttaa kuin syntyvyyteen, mutta se edellyttää nykyistä konkreettisempia tavoitteita ja aiempaa aktiivisempaa rekrytointiotetta ulkomailla, Siimes korostaa.
Muualle muuttavat suomalaiset ovat yleisesti ottaen korkeasti koulutettuja, muualta tänne tulevat taas matalammin koulutettuja. Eläketurvakeskuksen laskelmat ottavat huomioon myös maahanmuuttajien mahdolliset lapset sekä maahanmuuttajien kantaväestöä todennäköisesti heikomman työllistymisen.
Koko Eurooppa samassa veneessä
Väestön ikääntyminen on koko Euroopan yhteinen haaste. Missään EU-maassa syntyvyys ei tällä hetkellä riitä ylläpitämään väestön uusiutumista.
– EU:n olisikin hyvä rakentaa yhteistä työperäistä maahanmuuttoa edistävää politiikkaa. Sille voitaisiin rakentaa oma väylä Yhdysvaltojen Green Cardin tapaan. Eurooppalaiset harmaantuvat yhdessä ja kansainvälistä työvoimaa tarvitaan työmarkkinoille käytännössä kaikissa jäsenmaissa, Siimes sanoo.
– Työikäisen väestön kasvattamisen ohella eläkkeiden rahoituspohjaa voidaan vahvistaa myös tuottavuutta parantamalla ja talouskasvua vauhdittamalla. Kaikki keinot on tarpeen pitää keskustelussa mukana, kun eläkkeiden tulevaa rahoitusta pohditaan, Siimes muistuttaa.
Seminaarin tallenne on katsottavissa YouTubessa: Epävarmuuden aika Euroopassa – millä rakennetaan vakautta?
Lisätietoja:
