Loppuvuosi vei vaisun sijoitusvuoden tuotot – Sijoitusvarat 195 miljardia

Kulunut vuosi oli työeläkevakuuttajille ensimmäinen vaatimattoman sijoitustuoton vuosi sitten eurokriisin. Alkuvuoden aikana saavutettu tuotto kääntyi viimeisellä vuosineljänneksellä miinusmerkkiseksi, kun Yhdysvaltojen keskuspankin inflaatiota suitseva korkopolitiikka alkoi muiden tekijöiden ohella vaikuttaa markkinoihin.

Ohjauskorkojen nostamisen lisäksi epävarmuutta globaalilla sijoitusmarkkinalla on kasvattanut muun muassa parin viime vuoden aikana lisääntynyt protektionismi, sekä huomion kiinnittyminen viime vuoden loppupuolella Italian kohonneeseen velkaantumisasteeseen.

Osakemarkkinat kääntyivät viimeisellä vuosineljänneksellä riskiä kaihtavaan asentoon, minkä seurauksena osakkeiden kurssit laskivat epätavallisen voimakkaasti. Näin sijoitusvarat supistuivat vuoden aikana vajaalla viidellä miljardilla eurolla ja olivat joulukuun 2018 päättyessä yhteensä 194,9 miljardia euroa.

VUODEN LOPUSSA sijoitusvaroista oli sijoitettuna noteerattuihin osakkeisiin ja muihin osaketyyppisiin sijoituksiin 42,9 prosenttia, korko- ja rahamarkkinasijoituksiin 37,1 prosenttia, kiinteistösijoituksiin 9,7 prosenttia ja vaihtoehtoisrahastoihin 10,3 prosenttia.

Suomen työeläkejärjestelmässä sijoitusjakauman muutoksista vuoden aikana huomattavimmat olivat muiden osaketyyppisten sijoitusten 1,6 prosenttiyksikön sekä vaihtoehtoisrahastojen osuuden 1,4 prosenttiyksikön kasvu. Yksi selittävä tekijä edellä mainittujen omaisuusluokkien kasvulle on pitkittynyt alhainen korkotaso, joka on kaventanut korkosijoitusten tuottopotentiaalia.

Tuottoja on korkojen sijaan haettu aiempaa enemmän muun muassa listaamattomista osakkeista ja pääomasijoituksista. Loppuvuoden kurssilaskun myötä noteerattujen osakkeiden osuus laski parisen prosenttiyksikköä osakesalkun supistuessa. Toisaalta heikko loppuvuosi loi osakkeiden arvostuksen laskun myötä hyvän perustan vuodenvaihteen jälkeen tapahtuneelle kurssien elpymiselle.

SIJOITUSVAROISTA noin neljännes (24,5 prosenttia) kohdistui vuoden lopussa Suomeen, kun muulle euroalueelle oli sijoitettuna suunnilleen viidennes (19,9 prosenttia). Suurin osa eläkejärjestelmän sijoitusvaroista, kaikkiaan 55,6 prosenttia, oli sijoitettuna muualle maailmaan.

Sijoitusvarojen absoluuttisen määrän kasvaessa hajautusta on tehty enenevässä määrin muualle maailmaan – kotimaisuusosuuden vastaavasti laskiessa. Koko maailman alueelle maantieteellisesti hajautettu allokaatio toteuttaa samalla eläkesijoittamisen perusperiaatteita: varat sijoitetaan tuottavasti ja turvaavasti. Näiden lakisääteisten periaatteiden lisäksi sijoitustoimintaan liittyy takavuosia enemmän myös vastuullisuuden huomiointi sijoituskohteita valittaessa.

SIJOITUSTUOTTO vuodelta 2018 oli nimellisesti -2,2 prosenttia ja vuotuisen inflaation suhteen korjattu reaalituotto oli -3,3 prosenttia. Kuten kaikessa sijoittamisessa, hyvien tuottovuosien väliin mahtuu luonnollisesti myös negatiivisen tuoton vuosia.

Pidemmällä 22 vuoden aikavälillä nimellistuotto on kuitenkin ollut keskimäärin 5,6 prosenttia vuodessa ja reaalituotto tasan 4 prosenttia vuodessa. Lyhyemmillä tarkasteluväleillä vastaavat tuotot ovat olleet viimeisen viiden vuoden jaksolla nimellisesti 4,6 ja reaalisesti 4,0 sekä kymmenen vuoden jaksolla nimellisesti 6,4 ja reaalisesti 5,1 prosenttia. Tässä havainnollistuu kuinka tarkastelujakson valinta vaikuttaa tuottolukuihin.

Kymmenen vuoden jaksosta jää nyt ensimmäistä kertaa pois finanssikriisi, mikä nostaa vuosien 2009–2018 keskituoton huomattavasti muita aikajaksoja paremmaksi. Kaikkein merkitsevin on silti pitkän tähtäimen reaalituotto, jolle Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin laskelmissa käytetään kahden ja puolen prosentin tuotto-oletusta vuoteen 2028 asti. Sen jälkeen reaalituotto-oletus nousee kolmeen ja puoleen prosenttiin.

Eläkevakuuttajiemme pitkän ajan keskituotto on kuitenkin yli laskelmissa käytettyjen oletusten.