Kutsu dialogiin työhyvinvoinnista
Valeuutisia, vihapuhetta ja tahallista väärin ymmärtämistä. Tältä ei voi välttyä ainakaan verkossa. Vastareaktiona keskustelijat kaipaavat usein hyvässä hengessä käytävää vuoropuhelua. Monet asiantuntijat ovat viime aikoina teksteissään päätyneet yhteen ja samaan ratkaisuun: dialogiin. Kuulostaa yksinkertaiselta keinolta suunnata totuuden jälkeisestä ajasta rakentavan vuoropuhelun tielle.
Yksinkertaista tai ei, niin ainakin polku vuoropuheluun edellyttää pitkäjänteistä työtä ja aitoa halua ymmärtää erilaisia näkemyksiä. Sitra on tuottanut kaikkien käyttöön aineistoja rakentavasta dialogista. Osallistuin viime vuonna heidän kouluttajille suunnattuun dialogikoulutukseensa, jossa syvensimme taitojamme hyödyntää rakentavan vuoropuhelun eli Erätauon elementtejä. Näiden oppien pohjalta olemme nyt työstäneet kaikille avoimen Twitterchatin Minne menet työelämä?, jossa haluamme kuulla kokemuksianne työhyvinvoinnista.
Keskustelusta rakentavaan dialogiin
”Kyllähän minä jo osaan keskustella.” Tämän kuulee melkein ensimmäiseksi, kun tulee puheeksi dialogin harjoittelu. Keskustelusta rakentava dialogi poikkeaa siinä, että ensisijainen pyrkimys on halu lisätä eri osapuolten ymmärrystä tietystä aiheesta. Päämääränä ei ole ratkaista asioita vaan keskittyä kuuntelemaan mitä muilla keskustelijoilla on asiasta sanottavaa. Innostavaa on se, että keskusteluun voi kuka tahansa osallistua omien kokemustensa pohjalta.
Rakentavassa dialogissa keskeistä on, että keskustelijat käyttävät arkikieltä ja kunnioittavat toisiaan. Mukana on myös fasilitaattori, joka pitää huolen, että keskustelu pysyy käsitellyssä asiassa ja puuttuu tarvittaessa asiattomaan häiriköintiin.
”Dialogin jälkeen välittyy tunne, että minut on todella kohdattu.”
Niin helpolta kuin se kuulostaakin, on hektisen ja informaatiotulvan keskellä virkistävää keskittyä vain kuuntelemaan toisten kokemuksia ilman, että miettii jo mitä itse seuraavaksi haluaa tuoda keskustelussa esiin. Näin keskustelun suunta saattaa viedä yllättävillekin urille ja nostaa esiin aivan uusia näkökulmia, joita kukaan ei ole aiemmin tullut huomioineeksi. Dialogin jälkeen välittyy tunne, että minut on todella kohdattu.
Luvassa dialogia työhyvinvoinnista
Työeläkejärjestelmämme perustuu ajatukseen, että eläkeajan hyvinvointi rakentuu työn tekemisestä. Jokainen saa työeläkettä sen mukaan, mitä on itse työurallaan ansainnut.
Työkyvyttömyyseläkkeissä on havaittu monen vuoden jälkeen suunnanmuutos. Viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeiden määrä nousi yllättäen kahdeksalla prosentilla. Erityisesti tämä ilmeni alle 40-vuotiaiden ja yli 60-vuotiaiden siirtymisenä työkyvyttömyyseläkkeelle. Nyt pohditaan, miksi suunta muuttui ja mitä tekijöitä taustalta löytyy.
Ikääntyvässä Suomessa tarvitsemme jokaisen työkykyä ja -panosta. Jatkossa on entistä tärkeämpää, että työelämässä ollaan nykyistä pidempään. Viime kädessä työkyvyssä ja työhyvinvoinnissa on kyse jokaisen omasta kokemuksesta. Näitä näkemyksiä ja kokemuksia on tarkoitus jakaa TwitterChatissamme.
Olemme kutsuneet dialogia vauhdittamaan asiantuntijoita, jotka tuovat keskusteluun tietoutta työelämässä kehittymisestä ja jaksamisesta, työkyvyn ylläpidosta ja työelämän tulevaisuudesta. Dialogia kanssamme käyvät hankejohtaja Margita Klemetti Työelämä 2020-hankkeesta, johtava asiantuntija Mikko Dufva Sitrasta, johtaja Pauli Forma Työterveyslaitokselta ja toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes. Mukana myös runsas joukko telalaisia.
Tervetuloa mukaan käymään dialogia työhyvinvoinnista maanantaina 18.3.2019 klo 14.00 Twitterissä.
Dialogiin osallistumisesta löydät lisätietoa:
Kommentit