Minne menet Eurooppa -seminaarissa katsottiin kohti Euroopan tulevaisuutta
Mihin suuntaan Euroopan unioni kehittyy tulevaisuudessa? Miten luottamusta ja vakautta vahvistetaan? Entä mitä tekemistä näillä kysymyksillä on suomalaisen työeläkejärjestelmän kanssa?
Näihin kysymyksiin vastattiin järjestämässämme asiantuntijaseminaarissa 5.2.2019. Kiinnostavia näkökulmia ja ajatuksia herättäviä puheenvuoroja aiheesta pitivät Suomen Pankin puheenjohtaja Olli Rehn, ajatushautomo Bruegelin johtaja Dr. Guntram Wolff ja PhD, Suomen suurlähettiläs OECD:ssa Tuomas Tapio. Toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes yhdessä toimittaja Aino Huilajan kanssa avasivat tilaisuuden.
Suomessa on viime viikkoina keskusteltu aktiivisesti syntyvyyden laskusta ja sen vaikutuksista suomalaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle ja työeläkkeiden rahoitukselle. Väestörakenteen murros asettaa isoja haasteita myös EU:n tulevaisuudelle.
Suvi-Anne Siimes puhui avauskeskustelussa siitä, että tulevilla päättäjillä on käsissään avaimet huolehtia työikäisen väestön määrän kasvusta unionin alueella. Väestöpolitiikasta pitää käydä aktiivista keskustelua koko Euroopassa. Syntyvyys, maahanmuutto ja kuolleisuus ovat kaikki tällä hetkellä jäsenmaiden yhteisiä suuria haasteita.
”Talouskasvuun ja kaikenlaisen työhön osallistumisen lisäämiseen pitää tähdätä jo seuraavalla vaalikaudella. Nyt on oikea aika keskustella, miten viisaimmin tuetaan esimerkiksi syntyvyyttä ja työperäistä maahanmuuttoa. Kyynisyys on demokratian suurin vihollinen ja päättäjien suurin kiusaus, joka estää rakentamasta positiivista tulevaisuutta”, Siimes sanoi.
Olli Rehn kertoi puheenvuorossaan maailmantalouden kasvun jatkuvan mutta aiempaa vaimeampana. Hänen mukaansa epävarmuus on lisääntynyt ja on varauduttava talouden näkymien heikentymiseen sekä ikääntymisen vaikutuksiin. Rehn painotti, että luottamus ja epävarmuus ovat keskeisiä talouden taustavaikuttajia. Rehn lopetti esityksensä jalkapallovertaukseen.
”Sir Alex moment on tarpeen myös Brexitissä. Jatkoaika hoidetaan hallitun kuvion kautta. Sitten odotetaan, että seuraava sukupolvi tuo britit takaisin unioniin”, Rehn sanoi hymyillen.
Guntram Wolff ajatushautomo Bruegelista puhui niistä valinnoista, joita meillä eurooppalaisilla on edessämme, ja yhteisen talouspolitiikan mahdollisuuksista. Kysyttäessä ilmastopolitiikan merkityksestä hän antoi esimerkin: ” Euroopan parlamentin asema sähköautojen pistokkeiden kaltaisten tuotteiden standardilla on erittäin tärkeä, kun otetaan huomioon EU:N laajuinen työ ilmastonmuutoksen ehkäisemisessä.”
Wolff esitti tilaisuudessa myös yleisölle kysymyksen: Kummat vaalit ovat tärkeämmät, Suomen eduskuntavaalit vai eurovaalit? Nuorempi yleisö piti eurovaaleja tärkeämpänä ja muut eduskuntavaaleja. Keskustelun päätteeksi todettiin molemmilla olevan merkitystä.
Tuomas Tapio toi loppupuheenvuorossaan esiin Euroopan ja maailmankaupan jännitteet. Maailma on muuttumassa navattomaksi. Ennen johti länsi. Tässä ajassa on heterogeeninen joukko isoja maita, joilla kaikilla eri tavoitteet ja jopa arvot — vanhat rakenteet eivät tässä maailmanjärjestyksessä toimi. Kauppapolitiikassa on uusi paradigma: Suomi tai Eurooppa ei edistä omaa asiaansa protektionismilla vaan lisäämällä avoimuutta meille tärkeissä asioissa. Etenkin lännessä on vallassa globalisaatioahdistus ja talouteen on syntynyt paljon tilaa protektionistiselle retoriikalle. Kysymyksiä isossa kuvassa talouden ja vakauden horisontissa on niin työmarkkinat kuin sosiaalinen ulottuvuus, jolloin työ on parasta sosiaaliturvaa.
Uusi julkaisu syventää seminaarin teemoja
Upouudessa 3 kysymystä Euroopan tulevaisuudesta -lehdessämme syvennetään väestönkasvun, Euroalueen vakauden ja ilmastonmuutoksen teemoja. Aiheita pohtivat muun muassa toimitusjohtajamme Suvi-Anne Siimes, Anna Rotkirch Väestöliitosta ja Vesa Vihriälä Etlasta.
Tilaisuuden tunnelmia ja kommentteja voi käydä katsomassa Twitterissä tunnisteella #MinneMenetEU