Osatyökyvyttömyyseläke auttaa jatkamaan pidempään työssä
Osatyökykyisten työpanos ja osaaminen pitäisi saada paremmin käyttöön Suomessa. Siten kohennettaisiin paitsi ihmisten omaa toimeentuloa, myös työllisyyttä ja julkisten palvelujen rahoitusta.
– Parhaimmillaan työ antaa onnistumisen kokemuksia ja mielihyvää. Se tarjoaa ihmisille sosiaalisen verkoston sekä tavan kokea olevansa tarpeellinen ja yhteiskunnassa hyödyksi. Työnteko lisää ihmisen hyvinvointia ja parantaa välittömän toimeentulon lisäksi lopulta eläkettä, sanoo yhteiskuntasuhteiden päällikkömme Elina Laavi.
Edes osittainen jatkaminen työelämässä on parempi vaihtoehto tulevan vanhuuseläkkeen kannalta, kuin siirtyminen työkyvyttömyyseläkkeelle. Keskimäärinen työkyvyttömyyseläke oli 1 037 euroa kuukaudessa ja keskimääräinen vanhuuseläke 1 539 euroa kuukaudessa vuonna 2017.
– Työurien pituudella on merkitystä myös kuntatalouden kannalta. Työllistyvien osatyökykyisten joukossa on niitäkin, jotka lisäävät kunnan verotuloja. Siksi kaikki keinot ihmisten työllistämiseksi ovat myös keinoja kuntapalveluiden turvaamiseksi, toteaa Laavi.
Osatyökykyisinä pidetään henkilöitä, joilla on käytössä osa työkyvystään. Osatyökykyisyys on yksilöllistä ja liittyy osatyökykyisyyden syyhyn, työhön ja työn vaatimuksiin. Heitä on Suomessa kaiken kaikkiaan noin 600 000 henkilöä.
Osatyökykyisten työllistyminen nostaa työllisyysastetta
Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli kesäkuun 2018 lopussa 31 987 osatyökykyistä työtöntä. Määrä on laskenut edellisvuodesta 6 043 henkilöllä eli 15,9 prosenttia.
Osatyökykyisten työllistyminen vaikuttaisi positiivisesti työllisyysasteeseen. Viime aikoina Suomen työllisyysaste on noussut ripeästi, mikä on vahvistanut eläkkeiden rahoitusta.
Laskelmat eläkejärjestelmän rahoituksen kestävyydestä nojaavat pitkällä aikavälillä noin 72 prosentin työllisyysasteeseen. Jatkossa pitäisi päästä kuitenkin korkeammalle tasolle. Tulevista eläkkeistä huolehtimiseksi on tärkeää, että mahdollisimman moni tekee töitä. Moni osatyökykyinen haluaisi osallistua työelämään voimiensa mukaan.
Elina Laavi painottaa, että yhä jyrkemmin ikääntyvällä Suomella ei yksinkertaisesti ole varaa jättää käyttämättä osaa työvoimapotentiaalistaan.
– Suomalaisen työelämän asenteissa on vallalla on-off-kulttuuri, jonka mukaan joko ollaan töissä tai ei olla. Monien etuuksien näkökulmasta osittainen työnteko on jo mahdollistettu, vaikka yhteensovittamisessakin on vielä parannettavaa. Erilaiset välimuodot helpottaisivat töihin paluuta ja pitäisivät sairastuneenkin kiinni työelämässä, toteaa Laavi.
Vaikka asenteissa on jo ollut kehitystä parempaan, kaivataan työelämän muutokseen laajempaa asennemuutosta ja kannustimia koko yhteiskunnassa. Myös yksilölle työnteon ja erilaisten tukien pitäisi yhdistyä työhön kannustavalla tavalla.
– Osatyökykyisten työllistyminen lisäisi yksilön osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteisössä sekä työyhteisöjen monimuotoisuutta. Tämä näkyisi parantuneena työilmapiirinä ja maineena, joista työnantajakin hyötyisi muun muassa rekrytoinnissa, sanoo Laavi.
Lähes 23 000 henkilöä Suomessa osatyökyvyttömyyseläkkeellä
Työeläkejärjestelmän osatyökyvyttömyyseläkettä käytetään yhä enemmän työssä jatkamiseen. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa lähes 30 prosenttiin kaikista työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneistä. Se tarjoaa mahdollisuuden työnteon ja eläkkeellä olon yhdistämiseen.
– Nykyisin kolmeneljäsosaa käy työssä osatyökyvyttömyyseläkkeen rinnalla. Osatyökyvyttömyyseläke voi olla ajanjakso elämässä, ja henkilö palaakin kokoaikaisesti töihin parannuttuaan, sanoo Laavi.
Eläketurvakeskuksen tuoreiden Suomen työeläkkeensaajat 2017 -tilastojen mukaan Suomessa oli vuonna 2017 työeläkejärjestelmästä osatyökyvyttömyyseläkkeellä 22 972 henkilöä, ja heistä noin puolet tuki- ja liikuntaelin sairauksien takia. Mielenterveyssyyt olivat toiseksi suurin syy siirtyä osatyökyvyttömyyseläkkeelle.
Koko maassa oli täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä 120 235 henkilöä, heistä hieman alle puolet mielenterveyssyiden takia. Toiseksi suurin syy siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle oli tuki- ja liikuntaelinten sairaudet.
Vuonna 2017 Suomessa oli kaiken kaikkiaan työkyvyttömyyseläkkeellä lähes 145 000 henkilöä.
Osatyökyvyttömyyseläkkeiden määrä on kasvanut erityisesti ikääntyneillä työntekijöillä. Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä olevien määrät ovat olleet laskussa viime vuodet työeläkevakuuttajien tarjoaman lakisääteisen ammatillisen kuntoutuksen eli työeläkekuntoutuksen ansiosta.
Fakta: Osatyökyvyttömyyseläkkeen edellytykset
- Hakijan työkyky on alentunut vähintään kaksi viidesosaa sairauden, vian tai vamman takia mutta hän selviytyy kuitenkin osa-aikatyöstä tai kevyemmistä työtehtävistä.
- Työkyvyn alentuminen kestänyt vähintään vuoden ajan.
- Hakija voi olla vielä kokoaikatyössä, eläkkeen myöntäminen ei edellytä sairauspoissaoloa.
- Myönnetään jos ei ole vielä oikeutta vanhuuseläkkeeseen.
- Haetaan työeläkevakuuttajalta, hakemusta varten tarvitaan lääkärinlausunto.
- Eläkkeen voi saada myös yrittäjä tai työtön.
- Osatyökyvyttömyyseläke myönnetään aina toistaiseksi ja se on puolet täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.
- Osatyökyvyttömyyseläkeläiset voivat osallistua samaan aikaan ammatilliseen kuntoutukseen.