Miltä näyttää digitaalinen lähitulevaisuus?

Haluttiin tai ei, maailma sähköistyy. Ihmiset ja yritykset odottavat yhä enemmän palveluita. Sähköiset asiointitavat siis yleistyvät väistämättä entisestään lähivuosina, arvioivat työeläkealan toimijat.

‒ Sähköiset palvelut näkyvät kaikilla tasoilla: yhteistyökumppanien kanssa, hallinnon kanssa, alan sisällä. Sähköisen ja henkilökohtaisen palvelun yhdistelmä yleistyy varmasti. Miksipä henkilökohtaista palvelua saadakseen pitäisi olla samassa huoneessa, kun voi olla kasvokkain videon välityksellä, kysyy Poraston tietohallintojohtaja Petri Suhonen.

Porasto on eläkesäätiöiden ja eläkekassojen palvelutoimisto, jolle ne voivat halutessaan ulkoistaa lähes koko toimintansa. Työeläkkeitä hoitavia eläkesäätiöitä ja -kassoja on Suomessa yhteensä 18, ja noin 46 000 henkilöä on vakuutettuna niissä.

‒ Nyt jo on erilaisia palkkalaskelmapalveluita, joten miksi sellaisia ei voisi olla myös eläkkeistä? Ja tarve voida asioida toisten puolesta asiointi valtakirjalla varmasti yleistyy, Suhonen ennustaa.

Vuonna 2019 käyttöön tuleva tulorekisteri antaa aikanaan mahdollisuuden seurata paljon nykyistä paljon ajantasaisemmin, miten työeläkettä itselle kertyy.

Olemassa oleva tieto hyötykäyttöön

Ilmarisen digijohtaja Jukka Hirvinen puhuu reaaliaikaisten palvelujen kasvusta.

‒ Asiat saadaan käsiteltyä kerralla loppuun, ehkä hyvin nopeasti. Ja kun meillä on erittäin suuret tietovarannot, pystymme tarjoamaan päätöksenteon tueksi aiempaa paremmin olennaista tietoa. Tieto pitää saada hyötykäyttöön.

Samaan pyrkivät kaikki. Varman Eläkepalveluista ja tietohallinnosta vastaava johtaja Tiina Kurki ilmaisee asian näin:

‒Tiedolla johtaminen on selkeä kehittämisen kohde. Panostamme entistä enemmän tiedon hyödyntämiseen, analysointiin ja jalostamiseen niin, että pystymme tarjoamaan asiakasyrityksille uutta tietoa heidän tilanteestaan. Tekoäly tuo tähän mahdollisuuksia.

Datan avulla laatua rakentamiseen

Elon Aaro Mutikainen ottaa esiin toisenlaisen esimerkin datan käytöstä ja tiedolla johtamisesta.

‒ Olemme iso kiinteistösijoittaja. Kiinteistöpuolella sensoreihin perustuvan tekniikan käyttö ja niistä saatavan datan käyttö ovat vasta lähtökuopissa. Olemme olleet mukana VTT:n tutkimusprojektissa, jossa kasvatetaan tietämystä lohkoketjujen käytöstä rakentamisen aikana.

Projektissa rakentamisen aikana saatavaa dataa viedään lohkoketjuun, johon rakennusprojektissa mukana olevat tahot voivat olla yhteydessä. Data on puolueetonta ja luotettavaa.

‒ Rakentamisen laatua ja läpinäkyvyyttä voidaan parantaa datan avulla. Vaikkapa betonivalun kosteuteen liittyvä data saadaan sensoreiden kautta lohkoketjuun, josta sen näkevät alihankkijat, viranomaiset, rakentamisen johtoon liittyvät yritykset ja rakennuttajat.

‒ Lopputarkastuksessa katsotaan nyt isoissakin taloissa, onko prosessi mennyt hyvin, mutta ei nähdä, mitä on maalin alla. Jos siellä on sensorit, jotka ovat tuottaneet dataa jo rakentamisen aikana, dataan pohjautuen pystytään katsomaan, onko kaikki mennyt ajatellusti. Se on iso mahdollisuus, mutta vielä kaukana reaalimaailmasta. Ehkä visio voi olla totta kymmenen vuoden kuluttua.